Katselet mobiililaitteille optimoitua versiota, mutta et näytä käyttävän mobiililaitetta. Klikkaa tästä jos haluat siirtyä normaalille sivustolle.
 


Kela täydentää lasten ja nuorten vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankintaa – pääjohtaja aloitti selvityksen kilpailutuksen kehittämisestä

Tiedote. Julkaistu: 08.10.2018, 16:36
Kela

Kela aloittaa välittömästi lasten ja nuorten fysioterapiaan ja toimintaterapiaan liittyvän uuden, täydentävän hankinnan valmistelun. Tavoitteena on avata täydentävä hankinta joulukuun aikana. Nykyinen hankinta jatkuu suunnitellusti.

Täydentävää hankintaa varten Kela käynnistää markkinavuoropuhelun, jossa kuullaan sekä asiakkaiden että palveluntarjoajien edustajia. Vuoropuhelun tehtävä on auttaa määrittelemään hankinnan sisältö ja siltä vaadittava laatu nykyistä paremmin. Samassa yhteydessä käydään läpi fysioterapian ja toimintaterapian ohella myös muita terapioita.

– Haluamme näin varmistaa, että lapset ja nuoret saavat varmasti tarvitsemansa laadukkaat ja vaikuttavat palvelut, sanoo johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Hankintojen ja kilpailutuksen prosessit selvitetään

Lisäksi Kelan pääjohtajan Elli Aaltosen tilaama selvitys kuntouksen ja hankintojen prosesseista alkoi tänään asiantuntijoiden kuulemisella.

Alkaneessa selvityksessä tarkastellaan hankintojen kilpailutuksen prosessien kehittämistä ja mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita. Työn tarve nousi esille viime viikolla vammaisten tulkkauspalveluun liittyvän markkinaoikeuden ratkaisun myötä.

Selvitys valmistuu maaliskuun alkuun mennessä. Työtä johtaa muutosjohtaja Tomi Ståhl.

Kela tiedottaa asiasta lisää marraskuun aikana.


Lisätiedot:

Osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen
mikko.toivanen(a)kela.fi
puh. 040 124 4955


Pääjohtaja Elli Aaltonen
(haastattelupyynnöt viestintäpäällikkö
ville.korhonen(a)kela.fi
puh. 050 310 4865­)




Osa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajista vaihtuu

Tiedote. Julkaistu:03.10.2018, 14:46
Kela

Kela ottaa yhteyttä niihin vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaisiin, joiden palveluntuottaja vaihtuu 1.1.2019.

Kela on kilpailuttanut vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajat.  Uudet sopimukset tulevat voimaan 1.1.2019. Kela ottaa yhteyttä kaikkiin asiakkaisiin, joiden nykyinen palveluntuottaja ei enää jatka Kelan sopimuskumppanina. 

Kela järjestää vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaille erilaisia terapioita, esimerkiksi toimintaterapiaa, puheterapiaa, musiikkiterapiaa ja psykoterapiaa sekä moniammatillista kuntoutusta kuntoutuslaitoksessa.  Asiakas voi itse valita palveluntuottajan, joka toteuttaa kuntoutuksen. Edellytyksenä on, että palveluntuottajalla on sopimus Kelan kanssa.

Kelan ja palveluntuottajien uudet sopimukset tulevat voimaan 1.1.2019. Kela ottaa yhteyttä soittamalla tai lähettämällä viestin verkkoasiointipalvelussa, kun uudet sopimukset on allekirjoitettu ja rekisteröity niihin asiakkaisiin, joiden palveluntuottaja vaihtuu.

  • Terapia-asiakas: Kela ottaa yhteyttä asiakkaaseen, jolla on voimassa oleva kuntoutuspäätös Kelan korvaamasta terapiasta ja auttaa tarvittaessa uuden terapeutin löytämisessä.
  • Moniammatillisen yksilökuntoutuksen asiakas: Jos kuntoutus alkaa vuoden 2018 aikana, sama palveluntuottaja toteuttaa kuntoutuksen loppuun asti kuntoutuspäätöksen mukaisesti. Jos kuntoutus alkaa vuonna 2019, Kela ottaa tarvittaessa asiakkaaseen yhteyttä uuden palveluntuottajan valitsemiseksi.

Asiakkaat, joiden palveluntuottaja pysyy samana, jatkavat kuntoutustaan saamansa kuntoutuspäätöksen mukaisesti myös 1.1.2019 jälkeen.  

 

Lisätietoja asiakkaalle: kela.fi/vaativa-laakinnallinen-kuntoutus




Robotin avustama kuntoutus tehoaa

Tiedote. Julkaistu:26.09.2018, 10:39
Kela

Selkäydinvammaisten henkilöiden kuntoutuksessa on saatu lupaavia tuloksia teknologian ja virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä.

Selkäydinvammaisilla henkilöillä perinteinen, työntekijän avustama kävelyharjoittelu on vaikuttava kuntoutuskeino. Tutkimusten perusteella kävelyharjoittelu on yhtä tehokas kuntoutusmuoto myös silloin, kun avustajana toimii robotti.

– Tulevaisuudessa robotit voivat todennäköisesti hoitaa osan kuntoutujien avustamisesta. Virtuaaliteknologiasta ja -peleistä saadaan lupaavia työvälineitä kuntoutukseen, sanoo päätutkija Iris Pasternack hoitoteknologioiden arviointia tekevästä Summaryx Oy:sta.

Selkäydinvammaisten henkilöiden kuntoutus pyrkii edistämään kuntoutujan liikkumista, lihasvoimaa, kestävyyskuntoa ja arjen sujumista sekä vähentämään kipuja ja parantamaan mielialaa. Kävelykuntoutuksen lisäksi tarvitaan myös muita kuntoutusmuotoja.

– Kuntoutusta on kehitettävä niin, että se vastaa yhä paremmin kuntoutujien tarpeita. Tavoitteena on viedä kuntoutus kuntoutujan arkeen, kotiin tai työpaikalle, Pasternack sanoo.

Summaryx Oy:n ja Tampereen yliopistollisen sairaalan toteuttama katsaus arvioi selkäydinvammaisten henkilöiden kuntoutuksessa käytettävien menetelmien vaikuttavuutta. Katsaus perustuu aiempien tutkimusten tuloksiin.

 

Lisätietoja:

päätutkija, työterveyshuollon erikoislääkäri Iris Pasternack,Summaryx Oy, puh. 041 454 5047, etunimi.sukunimi@summaryx.eu

Julkaisu: Pasternack I, Fogelholm C ja Koskinen E. Selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksen vaikuttavuus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 151, 2018. I ISBN 978-952-284-042-4 (nid.), ISBN 978-952-284-043-1 (pdf). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018083134353

Painetun julkaisun tilaukset: julkaisut@kela.fi. Hinta: 34 euroa.




Suurin osa kuntoutujista tyytyväisiä sopeutumisvalmennukseen

Tiedote. Julkaistu:24.08.2018, 10:48
Kela

Kuntoutujat saivat Kelan sopeutumisvalmennuskursseilta etenkin vertaistukea ja tietoa sairaudesta tai vammasta ja sen kanssa toimeen tulemisesta.

Valtaosa Kelan järjestämille sopeutusvalmennuskursseille osallistuneista kokee, että kurssista oli heille erittäin tai melko paljon hyötyä. Näin vastasi välittömästi kurssin päättyessä 92 % aikuisista kuntoutujista ja lasten vanhemmista ja 71 % nuorista, 12–17-vuotiaista kuntoutujista.

– Osallistujat olivat pääosin tyytyväisiä kurssinsa sisältöön ja toteutukseen. He kokivat saaneensa kurssilta erityisesti sairautta ja sen hoitoa koskevaa tietoa sekä vertaistukea, sanoo professori Kristiina Härkäpää Lapin yliopistosta.

Vaikeassa elämäntilanteessa olevat kuntoutujat eivät kuitenkaan kokeneet hyötyneensä kurssista yhtä paljon kuin muut.

– Kunkin osallistujan elämäntilanteeseen on syytä kiinnittää kursseilla nykyistä enemmän huomiota. Kurssit pitää nivoa osaksi yksilöllistä kuntoutusprosessia ja muuta palveluverkostoa. Lisäksi kehitettävää on kursseja koskevassa ennakkotiedossa ja kurssiohjelmien joustavuudessa, Härkäpää sanoo. 

Kurssit auttavat sopeutumaan sairauden tai vamman tuomiin muutoksiin

Sopeutumisvalmennuskurssit auttavat kuntoutujaa ja hänen perhettään sopeutumaan sairauden tai vamman mukanaan tuomiin muutoksiin. Kela järjestää kursseja lapsille, nuorille ja aikuisille sekä heidän perheilleen ja lähiomaisilleen.

Kelan ja Lapin yliopiston tekemä tutkimus arvioi Kelan järjestämän sopeutumisvalmennuksen toteutusta ja merkitystä kuntoutujien, heidän läheistensä sekä palveluntuottajien näkökulmasta.

Kuntoutujat vastasivat kyselyyn ennen kurssia, välittömästi kurssin päättyessä ja puoli vuotta sen jälkeen. Lisäksi osa kuntoutujista osallistui ryhmähaastatteluihin. Palveluntuottajat vastasivat kyselyyn, ja osa osallistui myös ryhmähaastatteluun.

 

Lisätietoja
professori Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto, puh. 040 548 3889, etunimi.sukunimi@ulapland.fi

Julkaisu
Härkäpää K ja Kippola-Pääkkönen A (toim). Sopeutumisvalmennus osallistujien ja toteuttajien arvioimana. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 10, 2018. ISBN 978-952-284-041-7 (pdf).




Kela jätti reklamaation yhdelle taksien tilausvälityskeskuksista

Tiedote. Julkaistu:10.07.2018, 12:58
Kela

Kela on saanut 17 alueelta selvitykset korvaamiensa taksimatkojen tilausten jonotusajoista ja kuljetuksista. Ensimmäisen viikon ongelmat on ratkaistu ja palvelu toimii lähes ongelmitta koko maassa 2:ta aluetta lukuun ottamatta.

Välityskeskuksen toimittamien selvitysten perusteella Kela jätti tiistaina kirjallisen reklamaation yhdelle taksien tilausvälityskeskuksista. Reklamaatio koskee puhelinpalvelujen ruuhkautumista 2:lla alueella. Palveluntarjoajien kanssa tehdyssä sopimuksessa Kela edellyttää, että asiakkaiden puheluihin on vastattava kuukauden tarkastelujaksolla keskimäärin 80 sekunnissa.

– Kaikkiaan 15 alueella sekä taksin tilaaminen että kuljetukset toimivat moitteettomasti. Edellytämme, että kansalaiset saavat yhdenvertaisesti hyvää palvelua koko maassa mahdollisimman pian, Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen sanoo.

Kelan korvaama taksimatka on tarkoitettu terveydenhuollon matkoihin, kun hoitoa tarvitseva ei voi terveydentilan tai puutteellisten liikenneolosuhteiden takia käyttää julkisia kulkuneuvoja. Kiireellisissä hätätilanteissä on syytä soittaa ambulanssi.

Kelan kilpailuttamat palveluntarjoajat alkoivat välittää Kelan korvaamia taksimatkoja heinäkuun alussa, kun uusi liikennepalvelulaki astui voimaan. Kela seuraa tilannetta edelleen tiiviisti ja on säännöllisesti yhteydessä palveluntuottajiin. Asiasta tiedotetaan seuraavan kerran loppuviikosta.




 
 

Apteekki vaihtaa valsartaania sisältävät lääkkeet korvaaviin valmisteisiin maksutta

Tiedote. Julkaistu:05.07.2018, 14:59
Kela

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on vetänyt pois markkinoilta valsartaania sisältäviä verenpainelääkkeitä. Kun asiakas palauttaa jakelukiellossa olevan valsartaanivalmisteen apteekkiin, hän saa tilalle korvaavan tuotteen.

Euroopan lääkeviranomaiset selvittävät parhaillaan lääkeaine valsartaania koskevaa laatuongelmaa. Valsartaania käytetään kohonneen verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoidossa. Sitä sisältävien valmisteiden käyttäjiä on Suomessa noin 20 000.

Suomen lääkeviranomainen Fimea on asettanut osan valsartaania sisältävistä lääkevalmisteista jakelukieltoon.

Suomessa jakelukiellossa ovat seuraavat valmisteet (suluissa myyntiluvan haltija):

  • Valsarstad (Stada Nordic)
  • Valsartan Actavis (Actavis Group PTC ehf)
  • Valsartan Orion (Orion Pharma)
  • Valsartan ratiopharm (ratiopharm GmbH)
  • Valsartan Sandoz (Sandoz A/S)
  • Valsartan/hydroklorotiazid Actavis (Actavis Group PTC ehf)
  • Valsartan/hydrochlorothiazide Orion (Orion Pharma)
  • Valsartan/hydrochlorothiazide Ratiopharm (ratiopharm GmbH)
  • Valsartan/hydrochlorothiazide Sandoz (Sandoz A/S)
  • Valsarstad Comp (Stada Nordic)

Ohjeet asiakkaille

Jos käytät valsartaania sisältävää markkinoilta vedettävää lääkettä, älä lopeta lääkkeen käyttöä ennen kuin olet saanut korvaavan lääkkeen.

Ota yhteyttä apteekkiin vaihtaaksesi lääkkeesi vaihtokelpoiseen tuotteeseen. Sinulla on oltava voimassa oleva lääkemääräys, jossa on jäljellä toimitettava määrä lääkettä. Apteekki ei peri sinulta maksua korvaavasta lääkkeestä.

Kovan kysynnän takia kaikkia korvaavia valmisteita ei välttämättä ole valtakunnallisesti saatavilla tukkuliikkeissä. Jos apteekki joutuu korvaamaan käyttämäsi valmisteen kalliimmalla lääkkeellä, saat kuitenkin korvauksen lääkkeen koko hinnasta.

Mikäli sinulla on kysymyksiä lääkityksestäsi, ole yhteydessä lääkäriisi.

Fimean tiedote 4.7.2018: Verenpainelääkkeitä pois markkinoilta laatuongelmien vuoksi

Kelan tiedote apteekeille 5.7.2018: Verenpainelääkkeitä pois markkinoilta laatuongelmien vuoksi

Lisätietoja medialle (lääkekorvaukset):

Kela, lääkeryhmä,

suunnittelija Päivi Puustinen, puh. 020 634 3784

proviisori Jaana Harsia-Alatalo, puh. 020 634 3944
etunimi.sukunimi@kela.fi


Kuntoutusaiheisten Käypä hoito -suositusten käyttöönottoon on tarjolla apua

Tiedote. Julkaistu:18.06.2018, 10:33
Kela

Terveydenhuollon organisaatioille on laadittu tukimateriaaleja ja hoitomalleja, jotka tukevat kuntoutukseen liittyvien Käypä hoito -suositusten käyttöönotossa. Tukimateriaaleja ja hoitomalleja on tarjolla tuki- ja liikuntaelinsairauksien, syömishäiriöiden, kivun ja ADHD:n hoitoa varten.

Loppuraportti Kelan ja Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin kehittämishankkeesta on valmistunut. Hankkeessa etsittiin menetelmiä, jotka tukevat terveydenhuollon organisaatioita kuntoutusta koskevien Käypä hoito -suositusten käyttöönotossa. 

– Hoitosuosituksen vieminen käytäntöön vaatii suunnitelmallisia toimia ja käyttöönottoa tukevia materiaaleja, kertoo kehittämispäällikkö Mari Honkanen.

Vuosina 2015–2017 toteutetun hankkeen aikana terveydenhuollon ammattilaisille järjestettiin seminaareja ja koulutuksia. Lisäksi laadittiin muun muassa hoitomallikuvauksia ja oppimateriaaleja, joiden avulla uusien kuntoutussuositusten käyttöönottoa voi edistää paikallisesti. Potilaille suunnattuja suosituksen tiivistelmiä kehitettiin yhteistyössä muun muassa kansalaisjärjestöjen kanssa.

Kuntoutus on nyt pysyvä osa Käypä hoito -suosituksia

Kuntoutusta on aiemmin käsitelty puutteellisesti hoitosuosituksissa. Vuosina 2012–2014 toteutetun Kelan ja Duodecimin Käypä hoito -toimituksen yhteistyöhankkeessa kuntoutukseen ja toimintakyvyn arviointiin liittyvä tieto tuotiin pysyväksi osaksi Käypä hoito -suosituksia.

Jatkossa kuntoutuksen huomioiminen on siis osa normaalia Käypä hoito -suosituksen laatimistyötä. Kuntoutusta käsitellään Käypä hoito -suosituksissa yhdenvertaisesti sairauksien ehkäisyn, diagnostiikan ja hoidon kanssa.

 

Lisätietoja:

Mari Honkanen
kehittämispäällikkö
etunimi.sukunimi@duodecim.fi
puh. 09 6188 5456

Jorma Komulainen
Käypä hoito -päätoimittaja
etunimi.sukunimi@duodecim.fi
puh. 09 6188 5435

Kuntoutussuositusten implementointi 2015–2017. Kehittämishankkeen loppuraportti.
Hankkeen aikana luodut tukimateriaalit


Tule mukaan kehittämään vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua

Tiedote. Julkaistu:11.06.2018, 12:02
Kela

Katso tiedote suomalaisella viittomakielellä: https://youtu.be/VXGHxFbFIro

Asiakasraadit järjestetään Helsingissä 23.10.2018 ja Tampereella 6.11.2018. Halukkaat voivat nyt ilmoittautua mukaan raateihin.

Molempiin raateihin voi osallistua enintään 10 asiakasta. Sopivan kokoisessa raadissa kaikilla osallistujilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.

Raateihin toivotaan osallistujia eri asiakasryhmistä. Jos halukkaita ilmoittautuu enemmän kuin raateihin mahtuu, Kela valitsee osallistujat niin, että raadeissa on edustettuna eri asiakasryhmät ja erilaiset tulkkaustarpeet.

Kelan asiakasraadit eivät ole pysyviä. Niitä voidaan kutsua koolle keskustelemaan vuosittain vaihtuvista teemoista. Yksi vuoden 2018 teemoista on erinomainen asiakaskokemus. Aiemmin Kela on järjestänyt asiakasraateja esimerkiksi toimeentulotuesta, työkyvystä ja kansainvälisistä tilanteista.

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun asiakasraadeissa on tarkoitus keskustella palvelusta ja sen toimivuudesta. Raadeissa on myös tarkoitus pohtia ja ideoida, miten palvelua voisi kehittää tulevaisuudessa. Molemmissa raadeissa on sama sisältö.

Asiakasraadin ohjelma, paikka ja kellonaika tarkentuvat lähempänä raatien ajankohtaa. Osallistujien matkakulut korvataan edullisimman matkustustavan mukaan. Muuta korvausta osallistujille ei makseta.

Asiakasraadit pidetään suomeksi ja tulkataan osallistujien tarpeiden mukaan.

Ilmoittautumislomakkeet verkossa:

Lisää tietoa asiakkaille:


Kelan aamuinfo: Mikä muuttuu Kelan taksimatkoissa? Miten palvelun laatu varmistetaan muutoksessa?

Kutsu. Julkaistu:05.06.2018, 16:18
Kela

Heinäkuun alussa Kelan korvaamiin taksimatkoihin tulee muutoksia. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan palvelun uudesta toimintamallista ja sen vaikutuksista järjestösi jäsenille.

 Aika: 18.6.2018 klo 9.00–10.00.

Paikka: Kelan päätoimitalon Auditorio, Nordenskiöldinkatu 12, Helsinki.

Ilmoittautuminen 14.6.2018 mennessä sähköpostitse viestinta@kela.fi. Tarjoamme kevyen aamiaisien, joten ilmoita myös erikoisruokavaliotoiveesi.

Jos et pääse paikalle, voit seurata lähetystä suorana verkossa osoitteessa http://videonet.fi/kela/20180618/ tai katsoa sen myöhemmin tallenteelta.

Voit myös lähettää kysymyksesi ennakkoon 13.6. mennessä osoitteeseen viestinta@kela.fi. Vastaamme kysymyksiin lähetyksessä.

Ohjelma

Kelan korvaamien taksimatkojen uusi toimintamalli 1.7.2018, vastaava suunnittelija Anne Giss, Kelan etuuspalvelut

Miten varmistamme palvelun erinomaisen laadun?, juristi Samuli Niskanen, Kelan etuuspalvelut

Näin varaudumme muutokseen–palveluntuottajan näkökulma, toimitusjohtaja Jarmo Immonen, Savon Taksidata Oy, Pro-Keskus Oy hallituksen jäsen (Etelä-Savon, Keski-Suomen, Lapin, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon suorakorvausalueet).

 

 

Yhä useampi lapsi saa vammaistukea psyykkisen kehityksen häiriön perusteella – kasvua 10 vuodessa yli 40 %

Tiedote. Julkaistu:04.06.2018, 14:40
Kela

Alle 16-vuotiaan vammaistukea sai vuoden 2017 lopussa yhteensä 34 900 lasta. Heistä 9 700 sai vammaistukeapsyykkisen kehityksen häiriön perusteella. Psyykkisen kehityksen häiriön vuoksi vammaistukea saavien lasten määrä on kasvanut 10 vuodessa 43 %.

infograafi_tilastokatsaus_vammaisetuudet2018

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat alle 16-vuotiaan vammaistuen selvästi yleisin sairausperuste. 19 600 lasta (yli 56 % kaikista saajista) sai tukea mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella vuoden 2017 lopussa.

– Vuoteen 2008 verrattuna näiden saajien määrä on lisääntynyt 45 % ja vuoteen 2000 verrattuna lähes 80 %, sanoo tilastosuunnittelija Reeta Pösö Kelasta.

Suurimmat sairausryhmät mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden ryhmässä olivat psyykkisen kehityksen häiriöt (9 700 saajaa), lapsuus- tai nuoruusiässä alkavat käytös- ja tunnehäiriöt (6 100 saajaa) ja älyllinen kehitysvammaisuus (2 800 saajaa).

Psyykkisen kehityksen häiriön perusteella alle 16-vuotiaan vammaistukea saavien määrä on kasvanut 10 vuodessa 43 %. Käytös- ja tunnehäiriöiden perusteella tukea saavien määrä on lisääntynyt vuodesta 2008 noin 58 % ja älyllisen kehitysvammaisuuden perusteella etuutta saavien määrä 36 %. 

Psyykkisen kehityksen häiriöiden sairausryhmässä lähes 80 % saajista oli poikia. Saajista 60 % oli 5–9-vuotiaita. Yleisimmät sairausdiagnoosit olivat puheen ja kielen kehityksen häiriöt (41 %), monimuotoiset kehityshäiriöt (26 %) ja laaja-alaiset kehityshäiriöt (24 %).

Tuen saajien määrä vähentynyt 2000-luvun alusta neljänneksellä

– Alle 16-vuotiaan vammaistuen saajien kokonaismäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisten 10 vuoden aikana. 2000-luvun alkuvuosista saajien määrä on vähentynyt noin 25 %, Reeta Pösö kertoo.

Alle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan myöntää lapselle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee säännöllistä hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta. Hoidon ja huolenpidon tarpeen tulee olla tavanomaista suurempaa ja kestää vähintään 6 kuukautta.

Vammaistuki on porrastettu kolmeen suuruusluokkaan lapsen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeen mukaan. Noin puolet alle 16-vuotiaan vammaistuen saajista sai viime vuonna etuuden perustuen suuruisena. Korotettua tukea sai 40 % ja ylintä tukea 5 % saajista.

 

Lisätietoa:

tilastosuunnittelija Reeta Pösö, Kela, puh. 050 551 7386

etunimi.sukunimi@kela.fi

Tilastokatsaus: Yhä useampi lapsi saa alle 16-vuotiaan vammaistukea psyykkisen kehityksen häiriön perusteella https://helda.helsinki.fi/handle/10138/235432

Tutkimusblogissa: Lakimuutoksen tavoite toteutui: nuoret pääsevät vammaistuelle aiempaa helpommin http://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4561

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle puh. 020 634 7745, arkisin klo 9-16
viestinta@kela.fi



Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen aukioloajat kesällä 2018

Tiedote. Julkaistu:31.05.2018, 13:47
Kela

Katso tiedote viittomakielellä: https://youtu.be/A2qFn8lIZs0

Vammaisten tulkkauspalvelukeskus on kiinni juhannuksena 22.–24.6.2018. Muina aikoina asiakkaita palvellaan normaalisti maanantaista perjantaihin klo 7.30–20.00 ja lauantaisin klo 8.00–15.00.

Vammaisten tulkkauspalvelun etäpalvelu palvelee myös kesällä

Etäpalvelu palvelee asiakkaita 25.6.–27.7.2018 välisenä aikana arkisin klo 9–13. Muina aikoina etäpalvelu palvelee normaalisti arkisin klo 8–16.

 

Lue lisää

–     5 vinkkiä, kun tarvitset tulkkausta ulkomaanmatkalle

–     Jos matkustat päiväksi naapurimaahan et tarvitse erillistä oikeutta

–     Tarvitsetko vamman takia tulkkausta syksyn opintoihin?

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle puh. 020 634 7745, arkisin klo 9-16
viestinta@kela.fi



Kelan korvaamiin taksimatkoihin muutoksia–hyödynnä artikkelipohjaa

Tiedote. Julkaistu:25.05.2018, 16:29
Kela

Kelan taksimatkojen korvauksiin tulee muutoksia 1.7.2018 alkaen.  Tiedotteen liitteenä on artikkelipohja ja valokuva vapaasti hyödynnettäväksi järjestöjen omissa viestintäkanavissa. Artikkeli on aiemmin julkaistu Elämässä.fi-verkkolehdessä.

1.7. alkaen Kelan korvaama taksimatka täytyy aina tilata alueellisesta tilausvälityskeskuksesta. Näin asiakas saa matkakorvauksen heti taksissa ja maksaa matkasta vain yhdensuuntaisen matkan omavastuun. Muualta tilatusta matkasta ei voi enää saada korvausta

Kelan korvaamien taksimatkojen tilauspuhelinnumerot muuttuvat 1.7.2018 alkaen 0800 –alkuisiksi ja puhelu on tilaajalle maksuton.

Yhden tilauspuhelun aikana asiakas voi tilata kaikki tiedossaan olevat ajanvaraukseen perustuvat matkat tulevalle 14 päivän ajanjaksolle. Samalla tilauspuhelulla voi tilata sekä meno- että paluumatkan, jos matkan ajankohdat ovat tiedossa. Paluumatkan voi kuitenkin ajaa eri kuljettaja. Matka tulee tilata viimeistään matkustusajankohtaa edeltävänä päivänä klo 14.00 mennessä. Akuutit matkat voi tilata silloin, kun matkan tarve syntyy.

 

Taksimatkojen korotettu omavastuu

Aiemmin käytössä ollut taksimatkojen korotettu omavastuu poistuu 1.7.2018 alkaen.

Kaikki Kelan korvaamat taksimatkat tulee tilata alueellisesta tilausvälityskeskuksesta, jolloin asiakas maksaa yhdensuuntaisesta matkasta enintään 25 euron omavastuun.

 

Saattajan matka

 Saattajan matkakuluista saa korvausta, jos terveydenhoitohenkilökunta on katsonut saattajan tarpeelliseksi asiakkaan terveydentilan vuoksi. Jatkossa saattajan matkasta saa korvauksen yhdessä tehdyn matkan osalta.  Saattajan yksi tekemä matka korvataan silloin, kun se alkaa asiakkaan kotiosoitteesta tai päättyy sinne esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas jää hoitoon terveydenhuoltoon ja saattaja tekee paluumatkan yksin. Tieto saattajan mukaan tulemisesta tulee ilmoittaa aina matkan tilauspuhelussa.

 

SV 67 todistus, kun terveydenhuollon ammattihenkilö tilaa matkan

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö tilaa yksittäisen taksimatkan asiakkaan terveydentilan perusteella, ei näistä matkoista tarvita erillistä SV 67 todistusta 1.7.2018 jälkeen.

 

Kotikunnan taksin käyttö poistuu

Taksimatkojen suorakorvausmenettelyssä oman kotikunnan auton pyytäminen ei ole enää mahdollista 1.7.2018 jälkeen.

 Vakiotaksiasiakkuus

Alle 16-vuotiaalla tai vaikeasti sairaalla lapsella on edelleen oikeus vakiotaksiin eli tutun taksinkuljettajan käyttöön.  Oikeus vakiotaksiin voidaan myöntää asiakkaalle myös yksilöllisen harkinnan perusteella.  Siihen vaikuttaa asiakkaan terveydentila ja avun tarve kuljetuksen aikana.  Edellytyksenä vakiotaksikuljetuksen järjestymiselle on, että Kelan korvaamia taksikuljetuksia järjestävä tilausvälitysyhtiö pystyy osoittamaan asiakkaalle vakituisen kuljettajan tai asiakkaan aiemmin käyttämä kuljettaja toimii tilausvälitysyhtiön alihankkijana.

 Uudet palveluntuottajat ja tilausnumerot 1.7.2018 alkaen

Maakunta

Palveluntuottaja

Tilausnumero asiakkaille

Etelä-Karjala

Taksi Saimaa Oy

0800 50 123

Etelä-Pohjanmaa

Seinäjoen Keskustaksi Oy

0800 99 090

Etelä-Savo

Pro-Keskus Oy

0800 30 2245

Kainuu

Kainuun Taksivälitys Oy

0800 93 153

Kanta-Häme

Tampereen Aluetaksi Oy

0800 98 821

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Suomen Taksi Oy

0800 93 150 (suomi)

0800 93 152 (ruotsi)

Keski-Suomi

Pro-Keskus Oy

0800 30 2259

Kymenlaakso

Kymenlaakson Taksi Oy

0800 30 2333

Lappi

Pro-Keskus Oy

0800 30 2240

Pirkanmaa

Tampereen Aluetaksi Oy

0800 98 811

Pohjanmaa

Vaasan Ulataksi Oy

0800 99 000

Pohjois-Karjala

Pro-Keskus Oy

0800 30 2255

Pohjois-Savo

Pro-Keskus Oy

0800 30 2250

Päijät-Häme

Taksi Päijänne Oy

0800 9 4220

Satakunta

Lounais-Suomen Taxidata Oy

0800 12 0001

Uusimaa

Helsingin-Uudenmaantaksit Oy

0800 96130 (suomi)

0800 96140 (ruotsi)

Varsinais-Suomi

Lounais-Suomen Takxdata Oy

0800 130001 (suomi)

0800 130002 (ruotsi)

 Lisätietoja: www.kela.fi/taksimatkat

  tai puhelinnumerosta 020 692 204.

 

 

Liitteet


Tarvitsetko vamman takia tulkkausta syksyn opintoihin?

Tiedote. Julkaistu:23.05.2018, 12:28
Kela

Katso tiedote viittomakielellä: https://youtu.be/SDGH4fi8XQg

Hae oikeutta opiskelutulkkaukseen heti, kun saat päätöksen opintopaikasta. Muistathan myös tilata opiskelutulkin ajoissa!

Henkilö, joka tarvitsee vamman takia tulkkausta, voi saada tulkkausta myös opintoihin. Oikeutta opiskelutulkkaukseen haetaan Kelasta, Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta.

Opiskelutulkkauspäätöksen ja tulkin saaminen kestää keskimäärin 2 viikkoa. Uuden opiskelijan pitää hakea oikeutta opiskelutulkkaukseen ennen kuin voi tilata tulkin.

– Jos asiakas hakee oikeutta tulkkaukseen juuri ennen koulujen alkua elokuussa, voi tulla kiire löytää sopiva tulkki. Jos on aloittamassa opinnot syksyllä, hakemus kannattaa lähettää heti, kun tietää saaneensa opiskelupaikan, sanoo Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen päällikkö Sari Paloposki.

Kun Kela on myöntänyt oikeuden opiskelutulkkaukseen, asiakas voi tilata tulkin.

Tilauksessa kannattaa perustietojen lisäksi kertoa opinnoista ja tulkkauksen tarpeesta. Kela.fistä löytyy tarkka ohje tilauksen tekemiseen.

– Meille voi myös lähettää lukujärjestyksen, josta yleensä löytyy kootusti tärkeimmät tiedot. Lukujärjestys pitää lähettää myös tulkille, Sari Paloposki muistuttaa.

Muista uusia tilaus, jos jatkat opintoja

Oikeutta opiskelutulkkaukseen haetaan koko opiskelun ajalle. Opiskelutulkit tilataan kuitenkin vain lukuvuodeksi kerrallaan.

– Vanhojen opiskelijoiden on hyvä muistaa, että tulkkaustilaus pitää tehdä uudestaan seuraavaksi vuodeksi. Sekin kannattaa tehdä hyvissä ajoin, Paloposki muistuttaa.

Opiskelutulkkauksessa ei käytetä tulkkilistaa. Kela ehdottaa asiakkaalle sopivia opiskelutulkkeja, ja asiakas hyväksyy tulkit ennen kuin ne varataan hänelle lukuvuodeksi kerrallaan.

Asiakkaalla voi opiskelutulkkauksen lisäksi olla henkilökohtainen tulkkilista muihin tulkkaustarpeisiin.

Lisää tietoa asiakkaille:

 

Lisää tietoa medialle:


Muutoksia Kelan korvaamiin taksimatkoihin 1.7.2018

Tiedote. Julkaistu:03.05.2018, 14:28
Kela

Heinäkuun alusta alkaen kaikki Kelan korvaamat taksimatkat pitää tilata Kelan alueelliselta sopimuskumppanilta. Muulla tavoin tilatusta matkasta ei voi saada korvausta.

1.7. alkaen alueelliset tilausvälitysyhtiöt vastaavat taksipalvelusta kokonaisuudessaan ja tekevät tarvittavat sopimukset esimerkiksi autoilijoiden kanssa. Kela ei jatkossakaan tee sopimuksia yksittäisten autoilijoiden kanssa.  

 Tilausvälitysyhtiöt vastaavat kuljetuksiin liittyvistä järjestelyistä, kuten asiakkaan tilausten vastaanottamisesta, matkojen yhdistelystä, välityksestä, maksuliikenteestä ja muista palveluista.  Tilausvälitysyhtiöiden tehtäviin kuuluu lisäksi taksimatkoja koskevaan asiakaspalautteeseen vastaaminen ja asiakkaiden neuvonta kuljetuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tilausvälitysyhtiöt vastaavat taksipalvelusta kokonaisuudessaan ja tekevät tarvittavat sopimukset esimerkiksi autoilijoiden kanssa.

 

Uudet tilausnumerot ovat maksuttomia

Uusia tilausnumeroita on yhteensä 17. Kela voi korvata taksimatkan vain, jos taksi on tilattu näistä numeroista. Puhelu on maksuton.

Kun asiakas tilaa taksimatkan oman alueensa tilausnumerosta, hän saa matkakorvauksen heti taksissa ja maksaa matkastaan enintään omavastuun. Se on 25 euroa matkasta yhteen suuntaan. Jos matkan kustannukset jäävät alle omavastuun, asiakas maksaa matkan itse. Myös nämä kustannukset kerryttävät kuitenkin matkojen vuosiomavastuuta (ns. matkakattoa). Se on 300 euroa.

Oikeus vakiotaksiin säilyy

Alle 16-vuotiaalla tai vaikeasti sairaalla lapsella on edelleen oikeus vakiotaksiin eli tutun taksinkuljettajan käyttöön.  Oikeus vakiotaksiin voidaan myöntää asiakkaalle myös yksilöllisen harkinnan perusteella.  Siihen vaikuttaa asiakkaan terveydentila ja avuntarve kuljetuksen aikana.  Edellytyksenä vakiotaksikuljetuksen järjestymiselle on, että Kelan korvaamia taksikuljetuksia järjestävä tilausvälitysyhtiö pystyy osoittamaan asiakkaalle vakituisen kuljettajan tai että asiakkaan aiemmin käyttämä kuljettaja toimii tilausvälitysyhtiön alihankkijana.

Saattajan korvauksiin muutoksia

Saattajan matkakuluista saa korvausta, jos terveydenhoitohenkilökunta on katsonut saattajan tarpeelliseksi asiakkaan terveydentilan vuoksi. Jatkossa saattajan matkasta saa korvauksen siltä osalta matkaa, jonka asiakas ja hänen saattajansa matkustivat yhdessä.  Saattajan yksin tekemä matka korvataan vain silloin, kun se alkaa asiakkaan kotiosoitteesta tai päättyy sinne esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas jää hoitoon terveydenhuoltoon ja saattaja tekee paluumatkan yksin.

 

Uudet palveluntuottajat ja tilausnumerot 1.7.2018 alkaen

Maakunta

Palveluntuottaja

Tilausnumero asiakkaille

Etelä-Karjala

Taksi Saimaa Oy

0800 50 123

Etelä-Pohjanmaa

Seinäjoen Keskustaksi Oy

0800 99 090

Etelä-Savo

Pro-Keskus Oy

0800 30 2245

Kainuu

Kainuun Taksivälitys Oy

0800 93 153

Kanta-Häme

Tampereen Aluetaksi Oy

0800 98 821

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Suomen Taksi Oy

0800 93 150 (suomi)

0800 93 152 (ruotsi)

Keski-Suomi

Pro-Keskus Oy

0800 30 2259

Kymenlaakso

Kymenlaakson Taksi Oy

0800 30 2333

Lappi

Pro-Keskus Oy

0800 30 2240

Pirkanmaa

Tampereen Aluetaksi Oy

0800 98 811

Pohjanmaa

Vaasan Ulataksi Oy

0800 99 000

Pohjois-Karjala

Pro-Keskus Oy

0800 30 2255

Pohjois-Savo

Pro-Keskus Oy

0800 30 2250

Päijät-Häme

Taksi Päijänne Oy

0800 9 4220

Satakunta

Lounais-Suomen Taksidata Oy

0800 12 0001

Uusimaa

Helsingin-Uudenmaantaksit Oy

0800 96130 (suomi)

0800 96140 (ruotsi)

Varsinais-Suomi

Lounais-Suomen Taksidata Oy

0800 130001 (suomi)

0800 130002 (ruotsi)


Vammaisten tulkkauspalvelussa tilausten määrän kasvu jatkuu

Tiedote. Julkaistu:26.04.2018, 10:05
Kela

Katso tiedote viittomakielellä: https://youtu.be/vfG4MaYSzxM

infograafi_vammaisten-tulkkauspalvelu

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun alkuvuosi 2018 lähti vilkkaasti käyntiin. Tilauksia tehtiin tammi-maaliskuussa 42 000 ja tilausten määrän kasvu jatkui. Tulkki löytyi 38 000 tilaukseen eli 95 %:iin kaikista tilauksista.

Tulkkauspalveluun oli maaliskuun lopussa oikeutettu yhteensä 6 000 henkilöä. Palvelua käytti tammi-maaliskuussa 2 600 henkilöä. Heistä suurin osa, 1 800 asiakasta, oli kuulovammaisia. Puhevammaisia käyttäjiä oli 600 ja kuulonäkövammaisia 200. Käyttäjien määrässä ei ollut suuria muutoksia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Asiakas lasketaan tulkkauspalvelun käyttäjäksi, jos hän käyttää sitä vähintään 1 tunnin vuodessa.

Tammi-maaliskuussa tulkkauspalvelun käyttäjät tekivät yhteensä 42 000 tilausta. Kuulovammaiset asiakkaat tekivät 23 000 tilausta, puhevammaiset 12 000 tilausta ja kuulonäkövammaiset 6 500 tilausta. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna tilausten määrä kasvoi 5 %. Eniten kasvoivat kuulonäkövammaisten tilaukset (10 %). Opiskelutulkkaustilaukset ovat mukana luvuissa.

Tammi-maaliskuussa tulkki löytyi 38 000 tilaukseen ja 1 300 tilausta peruttiin. Tulkkia ei löytynyt 2 100 tilaukseen. Asiakkaat peruivat tilauksia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna, jolloin tilauksia peruttiin 900. Tilaukset tilastoidaan perutuiksi esimerkiksi, jos asiakas sairastuu tai tapahtuu viime hetken muutos ja jos hän ilmoittaa, ettei tarvitsekaan tulkkia. Jos tulkkia ei yrityksistä huolimatta löydy, se tilastoidaan kohtaan ”tulkkia ei löytynyt”.

Kuulovammaisten asiakkaiden tilauksista 98 %:iin löytyi tulkki. Puhevammaisten tilauksista 89 %:iin ja kuulonäkövammaisten tilauksista 95 %:iin löytyi tulkki. Vaikka ruotsinkielisten asiakkaiden tilanne on kaikilla alueilla haasteellinen, tammi-maaliskuussa ruotsinkielisten tilauksista noin 90 %:iin löytyi tulkki. Tulkin saamiseen vaikuttaa esimerkiksi se, miten eri alueilla toimivat tulkit ilmoittavat olevansa käytettävissä.

Kela kilpailutti palvelun vuonna 2017, ja uusi kausi käynnistyi tammikuussa 2018.

Kelan verkkosivuille on lisätty vuodesta 2011 lähtien kerättyjä tilastoja tulkkauspalveluista. Sieltä voi esimerkiksi etsiä tietoa tulkkauspalvelujen käyttäjistä, kustannuksista ja tulkeista. Tämän tiedotteen luvut on pyöristetty.

 

Lisää tietoa asiakkaille:

 

Lisää tietoa medialle:

 

Kela järjestää tulkkauspalvelua kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vammansa vuoksi tulkkausta muun muassa työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin ja harrastuksiin. Vuonna 2017 tulkkauspalveluun oikeutettuja oli 6 000 ja sitä käytti noin 3 400 henkilöä. Vuoden aikana tehtiin 152 000 tulkkitilausta, ja palvelun kustannukset olivat noin 45,2 milj. euroa. Kela on järjestänyt vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluavuodesta 2010.


Valtaosa vammaisten tulkkauspalvelun asiakkaista palautti asiakastietolomakkeen

Tiedote. Julkaistu:16.04.2018, 11:17
Kela

Viittomakielinen tiedote: https://youtu.be/-2acV4ktiJk

Tulkkilistaa toivoneiden asiakkaiden listat valmistuvat kevään aikana. Jos asiakas ei vielä ole palauttanut asiakastietolomaketta, sen voi tehdä milloin vaan. Myös tulkkilistan voi vielä ottaa käyttöön.

Tulkkauspalvelun asiakkaille lähetettiin marraskuussa 2017 kirje, jossa kerrottiin palvelun uudistuksista ja pyydettiin asiakkaita täydentämään asiakastietojaan. Lomakkeen palautti yli 2 300 asiakasta eli yli puolet palveluun oikeutetuista asiakkaista.

– Kaikki meille palautetut asiakastietolomakkeet on nyt käsitelty ja näiden asiakkaiden tiedot tallennettu. Jos lomaketta ei vielä ole ehtinyt tai muistanut palauttaa, sen voi tehdä milloin vaan, kertoo Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen päällikkö Sari Paloposki.

Asiakastietolomakkeen tarkoitus on ollut kerätä tietoa asiakkaiden palvelun järjestämiseen vaikuttavista asioista. Sen avulla he voivat myös ilmoittaa, jos haluavat ottaa henkilökohtaisen tulkkilistan käyttöön.

Palveluun oikeutetuista asiakkaista lähes 2 000 eli yli 30 % on ilmoittanut haluavansa ottaa tulkkilistan käyttöön. Noin 20 % palveluun oikeutetuista ei halunnut tulkkilistaa.

– Valtaosa meille palautetuista tulkkilistoista on otettu käsittelyyn. Tavoitteenamme on saada tulkkilistat valmiiksi huhti-toukokuussa, Paloposki jatkaa.

Listan voi ottaa käyttöön palauttamalla asiakastietolomakkeen tai ottamalla yhteyttä Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen.

Kysymyksiä ja vastauksia on koottu kela.fihin

Uuden mallin mukainen palvelu on ollut käynnissä vasta lyhyen aikaa, ja esimerkiksi tulkkilistan käyttöä opetellaan vielä. Kelan verkkosivuille on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia tulkkilistan käytöstä, tulkkien välityksestä ja tulkkaustilanteesta.

Tulkkilistan tavoitteena on vastata mahdollisimman hyvin asiakkaan palvelun tarpeeseen, ja siksi niiden käyttöä ja toimivuutta seurataan Kelassa tarkkaan. Jos esimerkiksi havaitaan, että asiakkaalle joudutaan toistuvasti välittämään tulkki listan ulkopuolelta, tulkkilistaa kannattaa ehkä laajentaa. Mahdolliset muutokset tehdään aina yhteistyössä asiakkaan kanssa.

Asiakkaat voivat antaa palautetta Kelan palautekanavan kautta tai suoraan Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen.

Lisää tietoa asiakkaille:

Lisää tietoa medialle:

  • Osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen, puh. 020 634 3996, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kela järjestää tulkkauspalvelua kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vammansa vuoksi tulkkausta muun muassa työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin ja harrastuksiin. Vuonna 2017 tulkkauspalveluun oikeutettuja asiakkaita oli 6 000, ja sitä käytti 3 400 asiakasta. Tulkkitilauksia tehtiin 152 000 kertaa, kun vuonna 2016 tilauksia tehtiin 142 000. Vuonna 2016 palvelun kustannukset olivat 42,9 milj. euroa. Palvelu on käyttäjille maksuton.


Kuntoutuskurssit helpottivat aivovamman saaneiden arjessa selviytymistä

Tiedote. Julkaistu:09.04.2018, 10:45
Kela

Kurssit eivät kuitenkaan pystyneet palauttamaan kuntoutujien työkykyä. Tutkimuksen perusteella kurssit ovat hyödyllisiä, mutta niiden tavoitteita, sisältöä ja kohderyhmää on syytä tarkistaa.

Tapaturmasta johtuvan aivovamman saaneet kuntoutujat ovat tyytyväisiä Kelan järjestämiin intensiivisiin kuntoutuskursseihin. Kuntoutujat ja heidän läheisensä kokivat kurssit hyödyllisiksi ja merkityksellisiksi.

– Kursseilla kuntoutujat oppivat ymmärtämään aivovamman vaikutuksia elämäänsä ja saivat tukea muuttuneeseen elämäntilanteeseensa. Lisäksi kurssit helpottivat heidän arjessa selviytymistään, sanoo tutkimustiimin päällikkö Anna-Liisa Salminen Kelasta.

Kurssit eivät kuitenkaan tukeneet kuntoutujien välitöntä työhön palaamista. Kuntoutujat todettiin kursseilla työkyvyttömiksi. Lisäksi erityisesti asiantuntijalääkärit pitivät laitosmuotoisia kursseja kohderyhmälle liian raskaana kuntoutusmuotona.

– Nykyisessä muodossaan intensiiviset kuntoutuskurssit eivät täysin sovellu Kelan järjestämäksi kuntoutukseksi, Salminen sanoo.

– Jos Kela jatkaa niiden järjestämistä, kurssien kohderyhmä, tavoitteet ja sisällöt on syytä tarkistaa. Osalle kohderyhmästä avokuntoutus voisi olla tarkoituksenmukaisempi kuntoutusmuoto.

Kela järjestänyt intensiivisiä kuntoutuskursseja vuodesta 2015

Kelan tuore tutkimus arvioi, soveltuvatko tapaturmasta johtuvan aivovamman saaneille aikuisille suunnatut intensiiviset kuntoutuskurssit Kelan järjestämäksi kuntoutukseksi.

Tutkimuksen aineisto koostuu kyselyistä, kuntoutusasiakirjoista ja haastatteluista sekä Kelan kurssitietojärjestelmän tiedoista. Soveltuvuutta arvioidaan kuntoutujien, heidän läheistensä, palveluntuottajan, kuntoutukseen lähettävien tahojen sekä Kelan ja työeläkelaitosten asiantuntijalääkäreiden näkökulmasta. Kuntoutujat osallistuivat kuntoutukseen vuonna 2015.

Kela on järjestänyt intensiivisiä kuntoutuskursseja harkinnanvaraisena kuntoutuspalveluna vuodesta 2015. Kurssit perustuvat Suomessa kehitettyyn INSURE-aivovammakuntoutusohjelmaan. Kurssi kestää yhteensä 36 vuorokautta, ja se toteutetaan vähintään 3 jaksossa.

Vuoden 2015 aikana kursseille osallistui 24 kuntoutujaa, vuoden 2016 aikana 14 kuntoutujaa ja vuoden 2017 elokuun loppuun mennessä 10 kuntoutujaa.

 

Lisätietoja:


dosentti, tutkimustiimin päällikkö Anna-Liisa Salminen, Kela, puh. 040 560 0935, etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Julkaisu: Paavonen A-M, Salminen A-L. Intensiiviset kuntoutuskurssit traumaattisen aivovamman saaneille aikuisille. Hyödyt ja soveltuvuus Kelan järjestämäksi kuntoutukseksi. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 9, 2018. ISBN 978-952-284-038-7 (pdf). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804056346


Tunne-etsivät-peli auttaa lapsia tunteiden tunnistamisessa

Tiedote. Julkaistu:06.04.2018, 10:57
Kela

Lapset, joilla oli vaikeuksia tunteiden tunnistamisessa, saivat pelin avulla ikätoverinsa kiinni useimmissa mitatuissa taidoissa.

Tunne-etsivät-peli auttaa lapsia tunnistamaan omia ja toisten tunteita. Tutkimuksen alussa pelaamiseen osallistuneiden lasten taidot olivat ikätovereiden taitoja jäljessä kaikilla tutkituilla alueilla. Pelaamisen avulla he saavuttivat ikätason seitsemässä kahdeksasta testiosiosta.

– Sen sijaan vanhempien arviot lapsen sosioemotionaalisista taidoista ja vaikeuksista eivät muuttuneet pelaamista edeltävästä tasosta, sanoo dosentti, yliopistotutkija Kerttu Huttunen Oulun yliopistosta.

Kuka vain voi pelata verkossa

Tunne-etsivät on pelillinen harjoitusmateriaali, joka on laadittu tunteiden tunnistamisen harjoitteluun ja lapsen sosioemotionaalisen kehityksen tukemiseen. Peli on verkossa vapaasti käytettävissä. Sen on tuottanut Opetushallitus.

Kelan rahoittamaan tutkimukseen osallistui 35 iältään 6–10-vuotiasta lasta, joilla oli havaittu arjen pulmia tunteiden tunnistamisessa. Heillä oli jokin autismin kirjon diagnoosi (tavallisimmin Aspergerin oireyhtymä), ADHD, kielellinen erityisvaikeus tai kuulovika. Monilla lapsilla oli useita diagnooseja.

– Lapsia pyydettiin pelaamaan Tunne-etsivät-peliä 2 kuukauden ajan tunnin viikossa. Aikuisen toivottiin olevan mahdollisimman paljon mukana pelaamisessa, Huttunen kertoo.

Lasten tunteiden tunnistamisen taitoja testattiin ennen pelaamisjaksoa, heti sen jälkeen ja vielä kuukauden kuluttua.  Heidän taitojaan verrattiin 109 samanikäisen, tyypillisesti kehittyvän lapsen taitoihin. Vanhemmat, kuntouttajat ja opettajat vastasivat lapsen sosioemotionaalisia taitoja koskeviin kyselyihin.

Tunteiden tunnistaminen on keskeinen taito

Lapsen on tärkeää oppia tunnistamaan omia ja toisten tunteita ja nimeämään niitä, jotta hän oppisi säätelemään omia tunneilmaisujaan ja käyttäytymistään.

Lapsen sosioemotionaalinen kehitys on yhteydessä muun muassa ystävyyssuhteiden solmimiseen ja ylläpitoon, koulumenestykseen, hyvinvointiin ja myöhempään kehitykseen. Sosioemotionaalisen kehityksen pulmia on yleensä todettu olevan noin 10–15 %:lla, joissakin tutkimuksissa jopa 25 %:lla lapsista.

– Tutkimuksemme tulokset rohkaisevat Tunne-etsivät pelin käyttöön lasten tunnetaitojen harjoittelussa. Johtopäätöksissä on kuitenkin otettava huomioon, että raportin valmistuessa vertailuryhmän tulokset eivät olleet vielä käytettävissä, Huttunen sanoo.

 

Lisätietoja:

dosentti, yliopistotutkija Kerttu Huttunen, Oulun yliopisto, puh. 050 511 4947
etunimi.sukunimi@oulu.fi

 

Julkaisu: Huttunen K, Kosonen J, Waaramaa T ja Laakso M-L. Tunne-etsivät-pelin vaikuttavuus lasten sosioemotionaalisen kehityksen tukemisessa. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 8, 2018. ISBN 978-952-284-037-0 (pdf). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804036302


Tunne-etsivät-peli verkossa http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/tunne_etsivat


Asiakkaat mukaan kehittämään vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua

Tiedote. Julkaistu:28.03.2018, 15:16
Kela

Katso tiedote viittomakielellä:https://youtu.be/VMta55LRaBU

Tulkkauspalvelun kehittämiseksi järjestetään kaksi asiakasraatitapaamista syksyllä 2018. Raatiin mahtuu 10 asiakasta.

Raatiin toivotaan osallistujia eri asiakasryhmistä. Halukkaat voivat ilmoittautua kela.fissä tai ottamalla yhteyttä VATU-keskukseen. Haku avataan ennen kesää.

– Haluamme varmistaa, että raadissa on edustettuna eri asiakasryhmät ja erilaiset tulkkaustarpeet. Tavoitteena on, että raadissa kuuluu tavallisen asiakkaan ääni, kertoo asiakasraatitoiminnasta vastaava Mari Kannisto.

Kelan asiakasraadit eivät ole pysyviä, vaan ne kutsutaan koolle keskustelemaan vuosittain vahvistettavista teemoista. Vuonna 2018 yksi tällainen teema on erinomainen asiakaskokemus. Aiemmin asiakasraateja on järjestetty esimerkiksi toimeentulotuesta, työkyvystä ja kansainvälisistä tilanteista.

Syksyllä 2018 järjestetään kaksi asiakasraatitapaamista vammaisten tulkkauspalvelun kehittämiseksi.

– Raadissa on tarkoitus etsiä yhdessä ratkaisuja ja vaihtoehtoja asioille, jotka koetaan ongelmiksi ja joita halutaan kehittää. Toisaalta pitää muistaa, että kaikkia toiveita ei voida toteuttaa ja että joskus asioiden kehittäminen vie aikaa, muistuttaa Osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen.

Asiakkaiden ääni kuuluviin yhteistyöverkostossa

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun kehittämiseksi perustettu yhteistyöverkosto on tänä vuonna kokoontunut kaksi kertaa keskustelemaan tulkkauspalvelun kehittämisestä. Yhteistyöverkostossa on mukana järjestöedustajia, joihin voi olla yhteydessä tulkkauspalveluun liittyvistä asioista.

Yhteistyöverkostossa ovat mukana Finlandssvenska teckenspråkiga, Kehitysvammaliitto, Kuuloliitto, Kuurojen Liitto, Suomen CP-liitto, Suomen Kuurosokeat ja Svenska hörselförbundet.

Kela tiedottaa kevään aikana, miten asiakasraatiin voi hakea mukaan ja milloin se järjestetään.

Lisää tietoa asiakkaille:

 

Lisää tietoa medialle:

  • Osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen, puh. 020 634 3996, etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Kela järjestää tulkkauspalvelua kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vammansa vuoksi tulkkausta muun muassa työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin ja harrastuksiin. Vuonna 2017 tulkkauspalveluun oikeutettuja asiakkaita oli 6 000, ja sitä käytti 3 400 asiakasta. Tulkkitilauksia tehtiin 152 000 kertaa, kun vuonna 2016 tilauksia tehtiin 142 000. Vuonna 2016 palvelun kustannukset olivat 42,9 milj. euroa. Palvelu on käyttäjille maksuton.

TwitterFacebookLinkedInPinterest


Kela rakentaa tiedonhallintapalvelut valinnanvapauspilottien käyttöön

Tiedote. Julkaistu:28.03.2018, 12:33
Kela

Sote-uudistukseen liittyvää valinnanvapautta pilotoidaan osassa maata jo syksyllä 2018. Kela rakentaa sitä varten asiointipalvelut henkilöasiakkaalle, palvelun järjestäjälle ja palveluntuottajalle.

Valinnanvapauden pilottihankkeissa kokeillaan muun muassa sote-keskuksen valitsemista, palvelujen yhteensovittamista, asiakasseteleitä ja henkilökohtaista budjettia. Pilottialueiden asukkaat pääsevät valitsemaan haluamansa palveluntuottajan alueella toimivien hyväksyttyjen tuottajien joukosta syksyllä 2018. Valinta tehdään Omakanta-palvelussa.

– Piloteissa testataan, miten valinnanvapaus käytännössä toimii. Niistä saatavaa tietoa on mahdollista hyödyntää, kun palveluja kehitetään ja valinnanvapaus laajenee vaiheittain koko maahan, kertoo hankepäällikkö Hanna Varis.

Kanta-palvelut kokoaa valintatiedot yhteen

Pilottihakemukset ovat parhaillaan arvioitavana, ja STM ilmoittaa pilotteihin hyväksytyt alueet huhti-toukokuussa.

Pilotointeihin osallistuvat palveluntuottajat ilmoittautuvat ja tekevät sopimukset palvelun järjestäjien kanssa tietojärjestelmässä, johon kirjaudutaan Kanta.fi-sivujen kautta. Jos sote-palvelujen tarjoaja haluaa olla mukana valinnanvapauden pilotoinnissa, sen tietojen täytyy löytyä THL:n Sote-organisaatiorekisteristä.

– Käytännössä palveluntuottajan pitää olla liittynyt Kanta-palveluihin ja sillä täytyy olla käytössä Potilastiedon arkisto -palvelu, joka mahdollistaa tietojen välittämisen palveluntuottajien kesken, täsmentää Varis.

Kelan toteuttamassa valinnanvapauden järjestelmäkokonaisuudessa kaikki tarvittava tieto tulee olemaan eri toimijoiden käytössä. Se mahdollistaa julkisen, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä perus- ja erikoistason hoidon yhteensovittamisen saumattomaksi kokonaisuudeksi.

Lisätietoja:

Hankepäällikkö Hanna Varis, hanna.varis@kela.fi, p. 050 328 4882

Lue lisää Kelan roolista sote-uudistuksessa

Lisätietoja Kanta-palvelujen käyttöönotosta

 

Hallituksen esitys sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauslaiksi annettiin eduskunnan käsittelyyn 8.3.2018. Eduskunnan on tarkoitus hyväksyä maakunta- ja sote-uudistuksen lait kesäkuussa 2018. Valinnanvapaus tulee voimaan vaiheittain vuosina 2020-22.

TwitterFacebookLinkedInPinterestAddthis

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon


Poikkeuksia Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen aukioloajoissa keväällä 2018

Tiedote. Julkaistu:19.03.2018, 16:10
Kela

Katso tiedote viittomakielellä: https://youtu.be/4_WsS7Yf-Js

Pääsiäispyhinä, vappuna ja helatorstaina Vammaisten tulkkauspalvelukeskus on suljettu. Pääsiäisenä tulkkauspalvelukeskus palvelee asiakkaita kiirastorstaina 29.3. klo 7.30–15 ja pääsiäislauantaina 31.3. klo 8–15.

Muina aikoina tulkkauspalvelukeskus palvelee normaalisti arkisin klo 7.30–20.00 ja lauantaisin klo 8–15.

Tulkkauspalvelukeskus on suljettu:

Lisää tietoa asiakkaille

Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen yhteystiedot
Alueet ja yhteystiedot -kartta (pdf)
Alueet ja kunnat -lista (pdf).


Kelasta voi hakea maaliskuun loppuun asti rahoitusta kuntoutuksen kehittämiseen

Tiedote. Julkaistu:16.03.2018, 12:40
Kela

Kela myöntää rahoitusta harkinnanvaraisen kuntoutuksen kehittämiseen. Hakemusten pitää olla Kelassa viimeistään 30.3.2018.

Kevään 2018 hankehaussa haetaan erityisesti projekteja, joissa kehitetään uusia käytäntöjä asiakkaiden ohjaamiseksi kuntoutukseen ja tehostetaan nykyisiä käytäntöjä. Lisäksi etsitään uusia ideoita ja välineitä kuntoutuksesta tiedottamiseen ja siihen, miten tietoa kuntoutuksesta voidaan levittää esimerkiksi terveydenhuollolle, asiakkaille ja muille yhteistyötahoille.

Rahoitusta voivat hakea julkisen sektorin toimijat ja muut julkiset yhteisöt tai kuntoutuspalvelujen tuottajat. Rahoitusta ei myönnetä yksityisille henkilöille.

Rahoitusta voidaan myöntää hankehakemuksille, joissa täyttyvät seuraavat ehdot:

Lisätietoa rahoitushausta  



EU:n vammaiskortti tulee Suomessa käyttöön toukokuussa 2018

Tiedote. Julkaistu:12.03.2018, 11:27
Kela

EU:n vammaiskortti (EU Disability Card) tulee Suomessa käyttöön toukokuussa 2018. Korttia haetaan Kelasta, minkä jälkeen asiakas tilaa sen kortin toimittajalta. Kortin jakelujärjestelmää kehitetään parhaillaan.

Vammaiskortti on vapaaehtoinen ja maksullinen kortti, joka toimii vammaisten henkilöiden kommunikoinnin ja osallistumisen apuvälineenä Suomessa ja muissa EU-maissa.

Vammaiskorttia näyttämällä vammainen henkilö voi osoittaa tuen tarpeensa esimerkiksi matkoilla, tapahtumissa ja käyttäessään erilaisia palveluita. Kaikille EU-maille yhtenäisen kortin avulla myös asiakaspalvelu helpottuu.

Tarkista ensin, onko sinulla oikeus vammaiskorttiin

Vammaiskorttia voivat hakea henkilöt, joilla on kunnan tai Kelan myöntämä päätös, jonka perusteella voi saada kortin. Osa päätöksistä oikeuttaa A-merkintään, jolla asiakas voi osoittaa tarvitsevansa avustajaa tai tukihenkilöä.

Hakemus lähetetään Kelaan

Lähetä vammaiskorttihakemus Kelaan. Hakuohje ja lomake löytyvät Kelan verkkosivuilta ja Vammaiskortti.fistä toukokuussa 2018. Lomakkeita voi myös pyytää Kelan palvelupisteistä.

Kun asiakas on toimittanut lomakkeen Kelaan, Kela tarkistaa, onko asiakkaalla virallinen päätös, jonka perusteella voi saada kortin. Jos asiakkaalla on tarvittava päätös, Kela antaa asiakkaalle oikeuden kortin tilaamiseen.

Kortti tilataan kortin toimittajalta

Kun asiakkaalla on oikeus kortin tilaamiseen, hän saa kortin toimittajalta viestin ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen. Viestissä olevan linkin kautta asiakas pääsee tilausjärjestelmään.

Ennen varsinaista tilausta asiakas tai hänen tukihenkilönsä täydentävät hakemusta verkossa. Asiakas lisää hakemukseen valokuvansa ja tarkistaa Kelassa esitäytetyt tiedot. Hän voi myös lisätä korttiin tuen tarvetta selventäviä symboleita tai QR-koodin.

Asiakas vahvistaa tilauksen maksamalla kortin omakustannehinnan. Sen jälkeen kortti lähetetään asiakkaalle postitse.

Kaikissa kortin hakemista ja vammaiskorttia koskevissa kysymyksissä voi olla yhteydessä vammaiskorttitoimistoon sähköpostitse tai soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon.

Vammaiskortti on kehitetty yhteistyössä

Vammaiskortin käyttöönottoa on valmisteltu Euroopan komission rahoittamassa Vammaiskortti-hankkeessa vuodesta 2016 lähtien. Kehittämisessä on ollut mukana laaja joukko vammaisjärjestöjä, palveluntarjoajia, sosiaali- ja terveysministeriö, Kela sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vammaiskortin käyttöönoton koordinoinnista vastaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö. Vuodesta 2018 lähtien kehittämistyötä tukee STEA Veikkauksen tuotoista.

Lisää tietoa verkossa:

Lisää tietoa kaikista korttiin liittyvistä asioista:


Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun tilastotiedote: Vuonna 2017 tulkkaustilausten määrä kasvoi lähes 7 %

Tiedote. Julkaistu:05.03.2018, 11:27
Kela

Katso tiedote suomalaisella viittomakielellä

 

infograafi_tulkkauspalvelu_tilasto2017

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun vuosi 2017 oli kiireinen: tilauksia tehtiin 152 000 ja tilausmäärä kasvoi 6,8 % vuodesta 2016. Tulkki löytyi 137 000 tilaukseen, eli 95 %:iin kaikista tilauksista.

Tulkkauspalveluun oli vuonna 2017 oikeutettu yhteensä 6 000 henkilöä ja palvelua käytti 3 400 henkilöä. Asiakas lasketaan tulkkauspalvelun käyttäjäksi, jos hän käyttää sitä vähintään yhden tunnin vuodessa. Heistä suurin osa, 2 400 asiakasta, oli kuulovammaisia. Puhevammaisia käyttäjiä oli 780 ja kuulonäkövammaisia 270. Palveluun oikeutettujen määrä kasvoi, mutta käyttäjien määrä pysyi lähes vuoden 2016 tasolla.

Vuonna 2017 tulkkauspalvelun asiakkaat tekivät yhteensä 152 000 tilausta, mikä on 6,8 % enemmän kuin vuonna 2016. Kuulovammaiset asiakkaat tekivät 83 000 tilausta, puhevammaiset 44 000 tilausta ja kuulonäkövammaiset 25 000 tilausta. Kaikkien asiakasryhmien tilausmäärät kasvoivat. Eniten kasvoivat puhevammaisten (12,8 %) ja kuulonäkövammaisten (13,7 %) tekemien tilausten määrät. Opiskelutulkkaustilaukset ovat mukana luvuissa.

Vuonna 2017 yhteensä 137 000 tilaukseen löytyi tulkki ja 5 100 tilausta peruutettiin. Tulkkia ei löytynyt 8 000 tilaukseen.

– Tämä tarkoittaa, että noin yhdeksään tilaukseen kymmenestä löytyi tulkki viime vuonna. Käytännössä on liki mahdotonta, että jokaiseen tilaukseen löytyisi tulkki, koska tulkkien saatavuus vaihtelee. Seuraamme, miten uusi malli alkaa toimia ja missä on korjattavaa, sanoo Osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen.

Kuulovammaisten asiakkaiden tilauksista 97 %:iin löytyi tulkki. Puhevammaisten tilauksista 88 %:iin ja kuulonäkövammaisten tilauksista 98 %:iin löytyi tulkki. Vaikka ruotsinkielisten asiakkaiden tilanne on kaikilla alueilla haasteellinen, vuonna 2017 ruotsinkielisten tilauksista noin 86 %:iin löytyi tulkki. Tulkin saamiseen vaikuttaa esimerkiksi tulkkien alueellinen ja ajallinen saatavuus.

Kela kilpailutti palvelun vuonna 2017 ja uusi kausi lähti käyntiin joulukuussa. Tammikuussa 2018 asiakkaat tekivät 13 400 tulkkitilausta. Tulkki löytyi 12 100 tilaukseen, 390 peruutettiin ja 650 tilaukseen ei löytynyt tulkkia.

Kelan verkkosivuilta löytyy tilastoja vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun käyttäjämääristä vuodesta 2011. Kevään 2018 aikana verkkosivuille tuodaan myös muita tulkkauspalvelua koskevia tilastoja. Tilastotiedotteen luvut on pyöristetty.

 

Lisää tietoa asiakkaille:


Usein kysyttyjä kysymyksiä vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta koottu Kelan verkkosivuille

Tiedote. Julkaistu:15.02.2018, 09:35
Kela

 Katso tiedote viittomakielellä: https://www.youtube.com/watch?v=koxX6CPCYNI

 

Miksi tulkin nimi kerrotaan niin myöhään? Miksi tilauksessa pitää kertoa mihin tulkkia tarvitaan? Miksi tulkkauspaikan osoite pitää ilmoittaa?

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun uusi palvelumalli on tuonut mukanaan uudistuksia ja asiakkailla on ollut alkuvuodesta paljon kysyttävää. Nyt Kelan verkkosivuille on koottu asiakkaiden tueksi usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia.

Asiakkaat ovat muun muassa kysyneet, miksi tulkin nimi kerrotaan myöhemmin kuin ennen ja miksi tulkkauksen tarpeesta pitää kertoa mahdollisimman tarkasti.

– Tulkin nimi kerrotaan tilausta edeltävänä päivänä klo 16. Päädyimme tähän, koska tulkki voi eri syistä vaihtua ja osa asiakkaista on toivonut, ettei viestejä tulisi niin paljon. Jos asiakas haluaa tietää tulkin nimen aiemmin, hän voi missä vaiheessa tahansa pyytää sitä, sanoo etuuspäällikkö Niina Järviö.

Miksi tulkkauksen tarve pitää kertoa etukäteen?

– Palvelu on tarkoitettu vuorovaikutustilanteisiin, joissa tarvitaan tulkkausta. Lisäksi tulkin pitää voida valmistautua tehtäväänsä. Riittää, että ilmoittaa esimerkiksi, että on menossa vakuutusyhtiöön käymään tai päiväkodin kevätjuhlaan, Niina Järviö sanoo.

– Tulkkauspaikan osoite pitää ilmoittaa, jotta tilaus voidaan kirjata välitysjärjestelmään. Kela ei saa tietoja tulkilta. Myös tulkin työnantaja tarvitsee tiedon.

Lisää usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia löytyy Kelan verkkosivuilta.

Uusituilla verkkosivuilla hyödyllistä tietoa

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta kertovat verkkosivut päivitettiin vuodenvaihteessa. Sivujen rakenne on nyt selkeämpi, ja sieltä löytyy myös hyödyllinen pikaopas. Lisäksi sivuille on lisätty kuvamateriaaleja, joista on hyötyä esimerkiksi puhevammaisille asiakkaille. Sisältöjä päivitetään tarpeen mukaan.

– Tämän vuoden aikana on tarkoitus pohtia sitä, miten viestintää kehitetään niin, että huomioidaan kaikki asiakasryhmät. Pohdimme myös sitä, miten pystyisimme tavoittamaan kaikki asiakkaat mahdollisimman hyvin. Kaikki eivät osaa tai pysty käyttämään verkkoa, sanoo viestinnän asiantuntija Laura Rahka.

Usein kysyttyjä kysymyksiä täydennetään tarpeen mukaan.

 

Lisätietoja asiakkaille:

Lisätietoja medialle:

Kela järjestää tulkkauspalvelua kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vammansa vuoksi tulkkausta muun muassa työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin ja harrastuksiin. Vuonna 2017 tulkkauspalveluun oikeutettuja asiakkaita oli 6 000, ja sitä käytti 3 400 asiakasta. Tulkkitilauksia tehtiin 152 000 kertaa, kun vuonna 2016 tilauksia tehtiin 142 000. Vuonna 2016 palvelun kustannukset olivat 42,9 milj. euroa. Palvelu on käyttäjille maksuton.


Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelussa mukana yli 750 tulkkia

Tiedote. Julkaistu:09.02.2018, 10:25
Kela

 

 

 Katso tiedote suomenkielisellä viittomakielellä: https://youtu.be/tGu968TlQCs

Tulkkauspalvelun uusi kausi on käynnistynyt vauhdikkaasti. Valtaosalla asiakkaista on riittävästi tulkkeja. Joillekin alueille ja ruotsinkielisille asiakkaille ei saatu täydennyshankinnoissakaan tarpeeksi tulkkeja.

– Asiakkaat ovat löytäneet uudet alueelliset yhteystiedot, ja tilausten tekeminen sujuu hyvin. Ensimmäinen kuukausi on jo osoittanut, että tilausten määrät vaihtelevat eri alueilla. Eniten tilauksia on tehty Läntiseltä alueelta ja vähiten Pohjanmaalta, kertoo Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen päällikkö Sari Paloposki.

Vammaisten tulkkauspalvelun hankinta alkoi keväällä 2017. Varsinaisen hankinnan jälkeen Kela teki täydennyshankintoja niille alueille, joille ei saatu riittävästi tulkkeja.

Uudenmaan, Keskisen ja Läntisen alueen kaikille suomenkielisille asiakasryhmille saatiin tarvittava määrä tulkkeja. Muille alueille ja ruotsinkielisille asiakkaille ei saatu täydennyshankinnoissakaan riittävästi tulkkeja (Tulkkiresurssit 5.1.2018 [www.kela.fi/documents/10180/0/Tulkkiresurssi_5.1.2018/]. Arvio tulkkien määrästä perustui vuosien 2010–2016 tilastotietoon palvelun tarpeesta ja käytöstä sekä arvioon käytön kasvusta vuoteen 2021 asti.

– Palvelun jakaminen 6 alueeseen toi näkyviin sen, että kaikilla alueilla ei ole tarpeeksi tulkkeja. Palvelun järjestäminen on haasteellista, jos tulkkeja ei ole saatavilla, sanoo osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen.

Tulkkauspalvelua tuottaa tällä hetkellä 753 tulkkia.  

Yhteistyöverkosto aloitti työnsä

Vammaisten tulkkauspalvelun yhteistyöverkosto aloitti työnsä 6 asiakasjärjestön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kelan edustajien voimin 23. tammikuuta.

Uudessa verkostossa asiakasjärjestöt voivat nostaa esiin palveluun liittyviä kysymyksiä ja huolenaiheita sekä esittää kehitysideoita. Kelassa toivotaan, että työ johtaa aitoon vuoropuheluun palvelun kehittämiseksi.

– Verkostossa ei ole tarkoitus käsitellä yksittäisten asiakkaiden asioita, vaan pikemminkin keskustella kokonaisuuksista ja siitä, miten palvelua voidaan kehittää kaikkien asiakasryhmien tarpeiden perusteella, Mikko Toivanen sanoo.

Yhteistyöverkostossa ovat mukana CP-liitto, Finlandssvenska Teckenspråkiga, Kehitysvammaliitto, Kuurojen Liitto, Suomen Kuurosokeat ja Svenska Hörselförbundet.

 

Lisätietoja asiakkaille:

Lisätietoja medialle:

Kela järjestää tulkkauspalvelua kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vammansa vuoksi tulkkausta muun muassa työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin ja harrastuksiin. Vuonna 2017 tulkkauspalveluun oikeutettuja asiakkaita oli 6 000, ja sitä käytti 3 400 asiakasta. Tulkkitilauksia tehtiin 152 000 kertaa, kun vuonna 2016 tilauksia tehtiin 142 000. Vuonna 2016 palvelun kustannukset olivat 42,9 milj. euroa. Palvelu on käyttäjille maksuton.


Jyväskylän yliopiston työntekijöiden tulkkaus hoidetaan poikkeusjärjestelyllä kesään asti

Tiedote. Julkaistu:15.01.2018, 12:41
Kela

Jyväskylän yliopisto saa luvan tuottaa tulkkauspalvelua omille työntekijöilleen 31.5.2018 asti.

Jyväskylän yliopistossa työskentelee muutama vaativaa akateemista tulkkausta tarvitseva vammaisten tulkkauspalvelun asiakas. He haluavat käyttää yliopiston omia tulkkeja, koska yliopiston omat tulkit osaavat hyvin akateemisen tulkkauksen.

Jyväskylän yliopisto on hyväksytty Kelan järjestämän tulkkauspalvelun tuottajaksi Keski-Suomessa. Kelan ja palveluntuottajien välisen hankintasopimuksen mukaan sama tuottaja tai saman tuottajan palveluksessa oleva tulkki ei voi tulkata asiakkaalle, jos tuottaja tai hänen palveluksessaan työskentelevä henkilö on samalla tulkkauspalveluun oikeutettu asiakas. Tällöin tulkkauspalvelun tuottaa toinen palveluntuottaja.

Jyväskylän tapauksessa on päätetty tehdä poikkeus 31.5.2018 asti.

– Tiedostamme asiakkaiden tarpeen ja sen, että yliopiston alallaan tekemä työ on korvaamattoman arvokasta. Sopimus antaa tässä tapauksessa rajatun mahdollisuuden väliaikaiseen poikkeusjärjestelyyn, sanoo osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen.

– Poikkeusjärjestely on voimassa toukokuun loppuun asti. Tuottajien ja myös asiakkaiden yhdenvertaisuuden takia asiakkaille järjestetään tämän jälkeen tulkkaus alueen muilta palveluntuottajilta, Toivanen jatkaa.

Alueella on yhteensä 53 tulkkia, jotka tuottavat vaativaa tulkkausta. Heistä 4 on Jyväskylän yliopiston palveluksessa.

– Keskeinen kysymys on, miten akateemista erityisosaamista ja vaativaa työelämän tulkkausta voidaan jatkossa laajentaa ja kehittää? Kelan järjestämässä palvelussa palveluntuottajat saavat yhdenvertaisesti mahdollisuuden tuottaa vaativaa tulkkausta, jolloin kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ja ylläpitää tulkkaustaitojaan, Toivanen sanoo.

Lisätietoja asiakkaille:


Centret för tolktjänst har nya kontaktuppgifter och öppettider från 1.1.2018

Pressmeddelande. Publicerad:29.12.2017, 10:13
Kela

Från början av 2018 ändras kontaktuppgifterna och öppettiderna för Centret för tolktjänst för personer med funktionsnedsättning. Samtidigt förnyas även de fpa.fi-sidor som berättar om tolktjänsten. På webbsidorna finns en hel del nyttig information för både kunder och samarbetsparter.

Öppettider från 1.1.2018:

mån–fre kl. 7.30–20.00
lör kl. 8.00–15.00

Distanstjänstens öppettider ändras inte. Tjänsten är öppen måndag till fredag kl. 8–16. Distanstjänsten betjänar enbart på finskt teckenspråk.

Kontaktuppgifter från 1.1.2018

Område 

Telefon och sms   

E-post

Nyland

020 634 4810  

vatu.nyland@fpa.fi

Västra 

020 634 4811 

vatu.vastra@fpa.fi

Mellersta  

020 634 4813   

vatu.mellersta@fpa.fi

Österbotten 

020 634 4812  

vatu.osterbotten@fpa.fi

Östra   

020 634 4814 

vatu.ostra@fpa.fi

Norra  

020 634 4815       

vatu.norra@fpa.fi

De nya öppettiderna och kontaktuppgifterna finns även på FPA:s webbplats www.fpa.fi/tolktjanst. Webbsidorna förnyas 29.12.2017.

Närmare information för kunderna:


Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen aukioloajat ja yhteystiedot 1.1.2018 alkaen

Tiedote. Julkaistu:29.12.2017, 10:08
Kela

Vuoden 2018 alusta Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen aukioloajat ja yhteystiedot muuttuvat. Lisäksi tulkkauspalvelusta kertovat kela.fi-sivut uudistuvat vuodenvaihteessa. Sivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

Aukioloajat 1.1.2018 alkaen:

ma–pe klo 7.30–20.00
la klo 8.00–15.00

Etäpalvelun aukiolo ei muutu. Palvelu on auki maanantaista perjantaihin klo 8–16.

Yhteystiedot 1.1.2018 alkaen

Alue 

Puhelin ja tekstiviesti    

Sähköposti

Uusimaa   

020 634 4810     

vatu.uusimaa@kela.fi

Läntinen  

020 634 4811      

vatu.lantinen@kela.fi

Keskinen  

020 634 4813        

vatu.keskinen@kela.fi

Pohjanmaa                  

020 634 4812  

vatu.pohjanmaa@kela.fi

Itäinen    

020 634 4814       

vatu.itainen@kela.fi

Pohjoinen  

020 634 4815   

vatu.pohjoinen@kela.fi

Uudet aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät myös Kelan verkkosivuilta www.kela.fi/vatu. Uusitut verkkosivut julkaistaan 29.12.2017.

Lisätietoja asiakkaille:


Työttömän aktiivisuutta seurataan

Tiedote. Julkaistu:29.12.2017, 09:49
Kela

Täyden työttömyysetuuden saaminen edellyttää 1.1.2018 lukien työskentelyä, yritystoimintaa tai osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen.

Täyden työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että 65 maksupäivän tarkastelujaksoon sisältyy vähintään 18 tuntia työskentelyä palkkatyössä, yritystoiminnan ansiotuloa vähintään 241,00 euroa tai osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen 5 päivänä. Esimerkiksi opetusalalla aktiivisuuden osoittamiseen riittää vähempi työmäärä kuin 18 tuntia. Työllistymistä edistäviä toimenpiteitä ovat muun muassa työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu ja työkokeilu.

Jos aktiivisuutta ei kerry tarpeeksi, työttömyysetuutta leikataan 4,65 % seuraavan 65 maksupäivän ajaksi.

Käytännössä vähennys tarkoittaa yhteensä noin yhden työttömyyspäivän korvausta, joka on 32,40 e/pv. Vähennys tehdään täydestä työttömyysetuudesta, johon sisältyvät mahdolliset lapsikorotukset ja korotusosa, mutta ei kulukorvausta.

Jos työttömyysetuutta vähennetään, sen määrä palautuu normaaliksi, kun aktiivisuutta on riittävästi 65 maksupäivän aikana. Etuutta ei pienennetä enempää kuin yhden päivän työttömyysetuuden verran maksukautta kohden aktiivimallin takia, vaikka seuraavienkaan 65 maksupäivän aikana ei olisi riittävää määrää aktiivisuutta.

Asiakas ilmoittaa aktiivisuudesta työttömyysajan ilmoituksessa. Kela seuraa aktiivisuuden täyttymistä ja maksaa työttömyysetuuden sen mukaisesti. Asiakas saa Kelalta päätöksen, jos etuuden määrä muuttuu.

Työkyvyttömyyden tai vamman perusteella etuutta saavat työttömät tai omais- ja perhehoitajat eivät ole aktiivisuuden seurannan piirissä. Myöskään työkyvyttömyyseläkehakemuksen ollessa vireillä tai lyhytkestoisen lomautuksen aikana aktiivisuutta ei edellytetä eikä työttömyysetuutta alenneta.

Työttömyysturvan omavastuuaika lyhenee 7 päivästä 5 päivään 1.1.2018 alkaen.

 

Lisätietoja:

Medialle:
lakimies Eeva Vartio, etunimi.sukunimi@kela.fi, puh. 020 634 0947

Asiakkaille:
Työmarkkinatuki – määrä ja maksaminen
Peruspäiväraha – määrä ja maksaminen


Hallinnollisten asioiden postiosoite muuttuu

Tiedote. Julkaistu:28.12.2017, 12:51
Kela

Kela keskittää hallinnollisen postin vastaanoton. Keskitetty kirjaamo aloittaa toimintansa 2.1.2018.

Uusi, keskitetty kirjaamo tukee Kelan toimintaa erilaisten hallinnollisten asiakirjojen käsittelyssä.

– Keskitetty kirjaamo selkiyttää asiointia hallinnollisissa asioissa. Se myös vahvistaa sitä, että saamme hallinnolliset asiat mahdollisimman nopeasti vireille ja käsittelyyn, kertoo suunnittelija Piia Kaikkonen Kelasta.

– Myös hallinnollisten asioiden käsittely on nykyään Kelassa sähköistä. Kirjaamo siirtää sähköpostitse tai postitse tulleet, yhteistyötahojen ja henkilöasiakkaiden lähettämät hallinnolliset asiakirjat Kelan tietojärjestelmiin.

Kelan kirjaamoon lähetetään Kelassa käsiteltävät hallinnolliset asiat. Näitä ovat esimerkiksi lausunto- ja selvityspyynnöt, hallinnolliset päätökset, asiantuntijakuulemiset, nimeämispyynnöt, rekisteritietojen tarkastuspyynnöt, lokitietopyynnöt, viralliseen yhteistyöhön liittyvät asiakirjat ja kirjeenvaihto, kantelut, vahingonkorvausvaatimukset sekä tietopyynnöt.

Kirjaamo tukee Kelan strategista tavoitetta tarjota erinomainen asiakaskokemus yhdenvertaisesti ja vastuullisesti.

Kelan kirjaamon yhteystiedot 2.1.2018 alkaen

Puhelin: 020 634 7710, arkisin klo 8.15–16.00

Postiosoite: Kela, Kirjaamo, PL 450, 00056 Kela 

Sähköposti: kirjaamo(a)kela.fi

Jos viestisi sisältää salassa pidettävää tietoa, käytä suojattua sähköpostia.

Henkilöasiakkaat asioivat etuusasioissa kuten ennenkin

Henkilöasiakkaat asioivat omissa etuusasioissaan kuten ennenkin. Etuushakemuksen voi tehdä turvallisesti verkossa Kelan asiointipalvelussa (www.kela.fi/asiointi) tai lähettämällä hakemus postitse Kelaan.

Katso Kelan postiosoitteet osoitteesta www.kela.fi/postiosoitteet.

 

Lisätietoja asiakkaille

2.1.2018 lähtien Kirjaamo www.kela.fi/yhteystiedot-hallinto

Kelan verkkoasiointipalvelu
http://www.kela.fi/asiointi

Kelan postiosoitteet

http://www.kela.fi/postiosoitteet


 

Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen huoltajan psyykkinen hyvinvointi tulee huomioida hoitoa ja kuntoutusta suunniteltaessa

Tiedote. Julkaistu:20.12.2017, 11:01
Kela

Huoltajien yleisimpiä huolenaiheita olivat syyllisyyden tunne ja oma jaksaminen, tuore tutkimus osoittaa.

Vanhemmuuteen liittyvä huoli, mielialaoireilu ja ahdistuneisuus olivat neuropsykiatrisesti oireilevien lasten äideillä yleisempiä kuin isillä. Itsearvioitua lievää mielialaoireilua esiintyi noin kolmasosalla tutkimukseen osallistuneista äideistä ja viidesosalla isistä. Toisaalta voimakkaan vanhemmuuteen liittyvän huolen yhteys huoltajan psyykkiseen kuormittuneisuuteen oli äideillä ja isillä hyvin samankaltaista.

– Tutkimuksemme mukaan yleisimpiä vanhemmuuteen liittyviä huolenaiheita olivat syyllisyyden tunne ja oma jaksaminen. Merkittävää syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteeseen liittyvää huolta koki äideistä noin 54 % ja isistä 25 %. Lapsiperheille suunnatuissa kyselyissä merkittävän huolen yleisyys on puolestaan ollut noin 5 %, Kelan erikoistutkija Miika Vuori toteaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin Kelan kehittämään monimuotoiseen perhekuntoutukseen (LAKU- ja Etä-LAKU perhekuntoutus) ohjattujen lasten huoltajien vanhemmuuteen liittyviä huolia ja psyykkistä hyvinvointia kuntoutuksen alkaessa. Tutkimukseen osallistui 186 äitiä ja 144 isää yhteensä 198 perheestä.

– Tuloksemme kertovat myös siitä, että perheiden elämäntilanteet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia. Osa huoltajista (n. 30 % äideistä ja 55 % isistä) ilmaisi korkeintaan lievää huolta. Esimerkiksi lievä huoli saattaa vahvistaa aikuisen herkkyyttä tunnistaa lapsen tarpeita . Voimakas huoli omasta vanhemmuudesta saattaa sen sijaan kertoa kasvatushaasteista ja yksilöllisen tuen tarpeesta, Vuori huomauttaa.

Yksilöllinen tuki tärkeää

Kela järjestää lapsille ja perheille vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja harkinnanvaraista kuntoutusta. Kelan järjestämän kuntoutuksen tehtävä on täydentää julkista terveydenhuoltoa.

– Kansainvälisissä hoitotutkimuksissa on todettu, että lapsen neuropsykiatrinen oireilu yhdistettynä huoltajan voimakkaaseen psyykkiseen kuormittuneisuuteen, kuten mielialaoireiluun, saattaa edellyttää yksilöllisen tuen järjestämistä, Vuori sanoo.

– Kelan kehittämä monimuotoinen perhekuntoutus on yksi esimerkki tällaisesta yksilöllisestä psykososiaalisen tuen muodosta. Käytännössä siinä yhdistyvät vanhempainohjaus ja perheterapeuttinen työskentely sekä lapsen yksilökäynnit. Suomessa on melko vahva yksilöterapiaperinne. Hoitosuositukset kuitenkin korostavat, että vanhempainohjauksen tulisi olla psykososiaalisen tuen perusta, Vuori toteaa.

Vuoren mukaan Turun yliopiston Voimaperheet-tutkimushanke ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella käynnissä oleva Ihmeelliset Vuodet -interventiotutkimus ovatkin merkittäviä myös Kelan täydentävän roolin kannalta. Voimaperheet on alle kouluikäisten lasten huoltajille suunnattu etähoitomalli, jossa ohjaus tapahtuu puhelimen välityksellä. Ihmeelliset Vuodet on puolestaan vertaistukeen ja kasvokkaisiin tapaamisiin pohjautuva ryhmämuotoinen tuen malli.

–Toukokuussa päivitetyssä ADHD:n Käypä hoito -suosituksessa korostetaan psykososiaalisen tuen tärkeyttä. Lisäksi suositukseen on kirjattu, että tuen tarve tulee arvioida yksilöllisesti. Ideaalitilanteessa perheet saavat elämäntilanteeseensa kulloinkin parhaiten soveltuvaa apua. Tämän toteutuminen edellyttää kotimaista psykososiaalisten tukimuotojen tutkimusta ja ylipäätään nykyistä jäsentyneempää kokonaiskuvaa tarjolla olevista  hoitomuodoista, Vuori sanoo.

Kelan monimuotoisen perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistyö on alkanut vuonna 2010 ja jatkuu vuoden 2018 loppuun.

 

Julkaisu:

Vuori Miika, Tuulio-Henriksson Annamari, Autti-Rämö Ilona. Vanhemmuuteen liittyvät huolenaiheet ja psyykkinen hyvinvointi neuropsykiatrisesti oireilevien lasten huoltajilla. Kuntoutus 2017, 3–4: 20–33.

 

Lisätietoa tutkimuksesta:

Miika Vuori

Erikoistutkija, Kelan tutkimus

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Lisätietoa perhekuntoutuksen kehittämistoiminnasta:

Jarkko Honkonen

Suunnittelija

Etuuspalvelujen tulosyksikkö

etunimi.sukunimi@kela.fi


Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2018

Tiedote. Julkaistu:19.12.2017, 09:22
Kela

Ensi vuonna suuria muutoksia on tulossa muun muassa työttömyysturvaan ja opintotukeen. Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien määriin ei tule ensi vuonna indeksikorotusta, mutta joihinkin etuuksiin on tulossa tasokorotus.

Seuraavassa käydään läpi kaikki Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan tulevat keskeiset muutokset. Osa muutoksista on hallituksen esityksiä, joita eduskunta ei ole vielä käsitellyt. Kaikkia lakejakaan ei ole vielä vahvistettu. Päivitämme Kelan verkkosivuille lopulliset tiedot muutoksista.

Eduskunta on päättänyt, että kansaneläkeindeksi pysyy vuonna 2018 vuoden 2017 tasolla. Kelan maksamien, kansaneläkkeeseen sidottujen etuuksien euromäärät säilyvät siis samoina kuin tänä vuonna.

Eduskunta on kuitenkin tehnyt muutamia tasokorotuksia tai muita lakimuutoksia, jotka vaikuttavat joidenkin kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromääriin.

 18–19-vuotiaiden mahdollisuus saada opintorahaa paranee

Vuoden 2018 alusta alkaen vanhempien tulot eivät enää vaikuta itsenäisesti asuvan, 18–19-vuotiaan toisen asteen opiskelijan opintorahan määrään. Nämä opiskelijat voivat saada perusmääräisen opintorahan (250,28 e/kk). Jos opiskelija ei vielä saa opintorahaa, hänen on haettava sitä.

Opintotukeen tulee vuoden alusta myös muita muutoksia. Tulovalvonnan vuositulorajoja korotetaan 1 %:lla, ja opintotuen maksupäivä muuttuu. Opintoraha, asumislisä ja koulumatkatuki maksetaan vuoden alusta alkaen kuukauden 1. päivänä tai sitä seuraavana pankkipäivänä. Korkeakouluopiskelija voi saada enimmäistukiajan pidennyksen aiempaa helpommin, kun suorittamatta olevien opintojen määrä ei enää vaikuta pidennyksen saamiseen.

Korkeakoulujen opintotukilautakuntien toiminta päättyy, ja samalla opintotukihakemusten käsittely lakkaa kaikissa yliopistoissa vuoden 2017 lopussa. Korkeakouluopiskelijoiden kaikki opintotukiasiat ratkaistaan vastaisuudessa Kelassa. Muutos ei edellytä opiskelijalta toimenpiteitä.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka mukaan alle 18-vuotiaan lapsen huoltajan opintorahaan lisätään huoltajakorotus 75 e/kk. Lasten lukumäärä ja se, kenen luona lapsi asuu, eivät vaikuta huoltajakorotuksen saamiseen. Kela myöntää huoltajakorotuksen automaattisesti. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018.

Työn vastaanottamista ja yrittäjyyttä tuetaan

Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ensi vuonna 32,40 e/pv.

Työttömyysturvan omavastuuaika lyhenee 5 päivään 7 päivästä. 

Liikkuvuusavustuksen ehtoja lievennetään. Liikkuvuusavustusta voidaan jatkossa maksaa myös osa-aikatyöhön, jota tehdään alle 18 tuntia viikossa. Avustuksen saa vain tosiasiallisilta eli tehdyiltä työpäiviltä.

Jos työn vastaanottaminen edellyttää kouluttautumista, liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös koulutuksen ajalta, kunhan tuen muut ehdot täyttyvät. Liikkuvuusavustukseen on lisäksi tulossa 3 kuukauden takautuva hakuaika. Avustuksen voi saada korotettuna, jos tuensaajalla on alaikäisiä lapsia tai työ- tai koulutusmatka on erityisen pitkä (yli 200 km).

Työttömänä aloitettu yritystoiminta ei jatkossa estä työttömyysetuuden saamista neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Toiminnasta mahdollisesta saatavat tulot sovitellaan työttömyysetuuden kanssa.

Jos hallituksen esitys ns. aktiivimallista tulee voimaan, täyden työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että 65 maksupäivän ajanjaksoon sisältyy vähintään 18 tuntia työskentelyä tai 5 päivää osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Muutoin työttömyysetuus pienenee 4,65 % seuraavan 65 maksupäivän ajaksi. Käytännössä etuutta leikataan tällöin noin yhden työttömyyspäivän korvauksen verran (32,40 e).

Aktiivimallin ehdot täyttyvät palkkatyössä, yritystoiminnassa tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin. Niitä ovat muun muassa työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu ja työkokeilu. Työttömyysetuuden määrä palautuu normaaliksi, kun ehdot täyttyvät 65 maksupäivän tarkastelujakson aikana.

Työkyvyttömyyden tai vamman perusteella etuutta saavat työttömät tai omais- ja perhehoitajat eivät ole mallin piirissä. Myöskään työkyvyttömyyseläkehakemuksen ollessa vireillä tai lyhytkestoisen lomautuksen aikana aktiivisuutta ei edellytetä eikä työttömyysetuutta leikata.

Kaikkia työttömyysturvaan liittyviä lakeja ei ole vielä hyväksytty. Ns. aktiivimalli on eduskunnan toisessa käsittelyssä tänään 19.12.2017.

Yleisen asumistuen enimmäisasumismenot säilyvät ennallaan

Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja tarkistetaan jatkossa vuokraindeksin sijaan elinkustannusindeksin mukaan. Vuonna 2018 enimmäisasumismenot pysyvät kuitenkin ennallaan eli samoina kuin vuonna 2017. Enimmäisasumismenoilla tarkoitetaan asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärää.

Toimeentulotuen perusosa suurenee

Toimeentulotuen perusosaa korotetaan vuonna 2018. Yksin asuvalla henkilöllä perusosan määrä on vuoden 2018 alusta alkaen 491,21 e/kk.

Perustoimeentulotuki on viimesijainen etuus. Korotus turvaa toimeentulotuen tason, vaikka suurin osa kansaneläkeindeksiin sidotuista etuuksista säilyy samansuuruisina kuin tänä vuonna.

Kalliita lääkkeitä käyttävien lääkeostoihin helpotusta

Yli 1 000 euroa maksavista erityisen kalliista lääkkeistä saa korvauksen vain kuukauden tarvetta vastaavasta määrästä kerrallaan. Vuoden 2018 alusta kallista lääkettä voi ostaa yhdellä kerralla määrän, jolla lääkekustannusten vuosiomavastuu eli lääkekatto ylittyy.

Lääkekatto säilyy ennallaan (605,13 e/kalenterivuosi). Jos se ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta 2,50 euron omavastuun. Kalliissa lääkkeissä omavastuu on 0,21 euroa jokaiselta alkavalta hoitoviikolta.

Sairauden ja kuntoutuksen ajalta maksettaviin päivärahoihin tasokorotus

Sairauspäivärahan sekä kuntoutus- ja erityishoitorahan vähimmäismääriä korotetaan 0,91 e/pv. Uusi vähimmäismäärä on 24,64 e/arkipäivä.

Nuorten kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärä on ensi vuonna 31,02 e/arkipäivältä (30,41 e/pv vuonna 2017).

Kela muuttaa jo maksussa olevat päivärahat automaattisesti.

Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika lyhenee

YEL-vakuutetun yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika lyhenee yhteen päivään. Nykyään omavastuuaika on sairastumispäivä ja kolme sitä seuraavaa arkipäivää. Jatkossa omavastuuaikaan kuuluu vain sairastumispäivä. Vuonna 2018 alkavissa työkyvyttömyysjaksoissa YEL-vakuutuksen on oltava voimassa sairastumispäivänä, jotta yrittäjä voi saada YEL-päivärahaa sairauspäivärahan omavastuuajalta.

Molemmat vanhemmat voivat saada erityishoitorahaa kotona tapahtuvan saattohoidon ajalta

Erityishoitoraha on korvaus ansionmenetyksestä tilanteessa, jossa alle 16-vuotiaan sairaan tai vammaisen lapsen huoltaja ei voi tehdä työtään, koska hän osallistuu lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen.

Vuoden 2018 alusta erityishoitorahaa voidaan maksaa samalta ajalta molemmille vanhemmille kotona tapahtuvan saattohoidon ajalta.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu pienenee

Vuonna 2018 työnantajan sairausvakuutusmaksu on 0,86 % työnantajan maksamasta palkasta (1,08 % vuonna 2017).

Vuonna 2018 Suomessa vakuutettujen palkansaajien päivärahamaksu on 1,53 % palkasta (1,58 % vuonna 2017). Myös MYEL-yrittäjillä päivärahamaksu on 1,53 % työtulosta. YEL-vakuutetut yrittäjät maksavat päivärahamaksun lisäksi lisärahoitusosuuden 0,17 % eli yhteensä 1,70 % (vuonna 2017 yhteensä 1,64 %). Jos palkkatulon ja yrittäjien työtulon yhteismäärä jää alle 14 020 euron, päivärahamaksua ei makseta ollenkaan.

Palkansaajat ja yrittäjät eivät maksa sairaanhoitomaksua vuonna 2018. Tilanne oli sama myös vuonna 2017. Eläke- ja etuustuloista perittävä sairaanhoitomaksu on 1,53 % (vuonna 2017 1,45 %). Se sisältyy ennakonpidätykseen.

Työterveyshuollon korvausten enimmäismäärät suurenevat

Kela korvaa yrittäjälle hänen omia työterveyshuollon kustannuksiaan vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien mukaan. Yrittäjäkohtainen vuodelle 2018 vahvistettu enimmäismäärä suurenee noin 0,3 %. Työnantajalle tilikaudelta 2017 maksettavan työntekijäkohtaisen korvauksen enimmäismäärä suurenee niin ikään noin 0,3 %.

Yrittäjän työterveyshuollon suorakorvauksia entistä useammalle

Vuoden 2018 alusta yrittäjä voi saada omista työterveyshuoltokustannuksistaan suorakorvauksen myös yksityiseltä palveluntuottajalta. Tähän asti se on ollut mahdollista vain terveyskeskukselta ostetusta työterveyshuollosta. Yksityisen palveluntuottajan täytyy tehdä Kelan kanssa tilityssopimus, jotta se voi hakea korvaukset yrittäjän puolesta.

Kuntoutustuki ei estä yrittäjän työterveyshuollon korvauksia

Yrittäjät, joiden YEL- tai MYEL-vakuutus on lakkautettu työkyvyttömyyden perusteella, voisivat kuntoutustuella tai määräaikaisella tapaturmaeläkkeellä ollessaan saada työterveyshuollon korvauksia. Muutos odottaa presidentin vahvistusta.

Maatalousyrittäjän tilakäynnin korvaus muuttuu

Vuoden 2018 alusta Kela maksaa maatalousyrittäjälle työpaikkaselvityksen (tilakäynnin) kustannuksista 50 % tai 60 % sairausvakuutuslain mukaista korvausta ja enintään 40 % valtion muista varoista maksettavaa korvausta.

Maatalousyrittäjä saa siis korvausta

  • 100 % tilakäynnin kustannuksista, jos yrittäjä on sopinut työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytännöstä ja toimenpiteistä
  • 90 % tilakäynnin kustannuksista, jos yrittäjä ei ole sopinut työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytännöstä ja toimenpiteistä.

Työterveyshuollon korvausta maksetaan kuitenkin aina enintään yrittäjäkohtaiseen vuotuiseen enimmäismäärään saakka.

Eläkettä saavan perushoitotuki suurenee

Eläkettä saavan perushoitotuki suurenee 8,81 eurolla. Korotus ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä, vaan se maksetaan automaattisesti. Hoitotuen muut tukitasot pysyvät ennallaan. Myös muut vammaistuet pysyvät ennallaan.

Eläkettä saavan perushoitotuen uusi määrä on 70,52 e/kk. Korotettu hoitotuki on 153,63 e/kk ja ylin hoitotuki 324,85 e/kk.

Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet pysyvät ennallaan. Perusvammaistuki on 92,14 e/kk, korotettu vammaistuki 215 e/kk ja ylin vammaistuki 416,91 e/kk.

Veteraanilisä pysyy ennallaan.

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu uudistuu vuoden 2018 alusta

Vuoden 2018 alusta vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun sopimuskausi vaihtuu ja palvelu uudistuu. Asiakas voi halutessaan vaikuttaa siihen, kuka hänelle tulkkaa. Lisäksi tulkki pyritään löytämään niin läheltä asiakasta kuin mahdollista.

Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat muuttuvat 1.1.2018 alkaen. Uudet alueelliset yhteystiedot ja keskuksen aukioloajat löytyvät uusituilta verkkosivuilta (www.kela.fi/vatu) 29.12.2017 alkaen.

Perhe-etuuksiin korotuksia

Yksinhuoltajakorotus suurenee. Vuoden 2018 alusta korotus on 53,30 e/kk jokaisesta lapsesta, josta maksetaan lapsilisää (48,55 e/kk vuonna 2017). Laki odottaa vielä presidentin vahvistusta.

Täysi elatustuki suurenee ja on 156,39 e/kk (155,50 e/kk vuonna 2017).

Elatustukeen liittyvä maksukyvyttömyysraja nousee. Elatusvelvollisen uusi maksukyvyttömyysraja on 1 103,43 e/kk. Tuloraja lasta kohden on 275,86 e/kk. Vuoden 2017 määrät ovat 1 097,14 e/kk ja 274,29 e/kk.

Kela ei maksa elatustukea, jos lapsi voi elättää itsensä omilla tuloillaan. Lapsen ansio- ja pääomatulojen rajat nousevat ja ovat ensi vuonna 772,40 e/kk, kun lapsi asuu kotona, ja 1 103,43 e/kk, kun hän asuu itsenäisesti. Vuonna 2017 rajat olivat 768,00 e/kk ja 1 097,14 e/kk.

Äitiysavustuksen määrä voi suurentua. Jos asetus annetaan suunnitelman mukaan vielä loppuvuodesta, äitiysavustuksen määrä on keväällä 170 euroa. Nykyään se on 140 euroa. Perhe voi valita avustukseksi joko äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman.

Sekä vanhempainpäivärahan että erityishoitorahan vähimmäismäärä suurenee vuonna 2018. Molempien määrä on 24,64 e/pv (23,73 e/pv vuonna 2017). Laki odottaa vielä presidentin vahvistusta.

Takuueläkkeeseen korotus, muut eläkkeet ennallaan

Takuueläkkeeseen tulee 15,01 euron korotus. Kansaneläkeindeksiin sidottu kansaneläke säilyy ennallaan, samoin Kelan maksamat perhe-eläkkeet.

Vuonna 2018 takuueläkkeen kuukausittainen täysi määrä suurenee nykyisestä 760,26 eurosta 775,27 euroon. Kansaneläke on sama kuin tänä vuonna eli yksin asuvalle 628,85 e/kk ja parisuhteessa elävälle 557,79 e/kk.

Lesken alkueläke on 324,33 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 101,59 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 59,68 e/kk.

Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 21,93 e/kk.

Eläketuki suurenee

Eläketuki on takuueläkkeen suuruinen. Sen määrä on vuonna 775,27 e/kk.

Eläkkeensaajan asumistuessa muutoksia

Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 1,8 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä. Asumismenojen enimmäismäärä on 1. kuntaryhmässä 8 097 e/v, 2. ryhmässä 7 447 e/v ja 3. ryhmässä 6 533 e/v. Korvaus omakotitalon kuukausittaisistakunnossapitokustannuksista suurenee 42,32 euroon (41,57 e/kk vuonna 2017).

Korotukset otetaan huomioon seuraavassa eläkkeensaajan asumistuen tarkistuksessa. Huomioon otettavat lämmitys- ja vesikustannukset pysyvät ennallaan.

Töissä eläkkeensaajana

Eläkkeellä oleva henkilö voi käydä töissä. Jos henkilö saa Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, hän voi vuonna 2018 ansaita enintään 737,45 e/kk. Ansioraja on sama kuin vuonna 2017. Se on yläraja, vaikka henkilö saisi Kelan tuen ja eläkkeen lisäksi työeläkettä, jonka ansioraja on korkeampi. Yrittäjillä otetaan huomioon yrittäjien eläkelakien mukainen työtulo tai yrittäjävakuutuksen puuttuessa tosiasiallinen yrittäjänä ansaittu työtulo. 

Jos ansioraja ylittyy, siitä on ilmoitettava Kelaan. Tällaisessa tilanteessa kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen yleensä keskeytyy.

Muutoksia työntekijöiden sosiaaliturvaan

Vuoden 2018 alusta EU-alueen ulkopuolelta tulevilla kausityöntekijöillä ja yrityksen sisäisen siirron saaneilla työntekijöillä (ns. ICT-työntekijä) on oikeus Suomen sosiaaliturvaan, jos työskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään 4 kuukautta. Kausityöllä tarkoitetaan tiettyinä vuodenaikoina maatalouden ja matkailun alalla tehtävää työtä.

Suomessa sairausvakuutettu tai työeläke- ja tapaturmavakuutettu kausityöntekijä ja sisäisen siirron saanut työntekijä rinnastetaan kunnan asukkaaseen, vaikka hänellä ei olisi Suomessa kotikuntaa. Työntekijä maksaa hoidosta saman asiakasmaksun kuin kunnassa asuvat. Hoito-oikeutta on haettava erikseen Kelasta.

 

Lisätietoja asiakkaalle:

Kelan etuudet numeroina 2018 (pdf)

 

Verkossa

Kelan verkkosivuilla uudet etuusmäärät julkaistaan 1.1.2018,

www.kela.fi/lapsiperhe
www.kela.fi/opiskelijat
www.kela.fi/asumistuki
www.kela.fi/tyottomyys
www.kela.fi/sairastaminen
www.kela.fi/kuntoutus
www.kela.fi/vammaistuet
www.kela.fi/elakkeet
www.kela.fi/tyonantajat
www.kela.fi/tyoterveys
www.kela.fi/toimeentulotuki
www.kela.fi/perustulo


Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen aukioloajat 18.12.2017–1.1.2018

Tiedote. Julkaistu:14.12.2017, 14:22
Kela

Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen aukioloajoissa on muutoksia joulun alla ja joulupyhien aikana.

Etäpalvelu palvelee asiakkaita 18.–29.12.2017 poikkeuksellisesti klo 8–12 (arkisin). Maanantaista 2.1.2018 lähtien etäpalvelu palvelee asiakkaita normaalisti klo 8–16.

Joulun aikaan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen tulkkivälitys on avoinna:

24.12. jouluaatto, klo 9–13

25.12. joulupäivä, klo 9–13

26.12. tapaninpäivä, klo 9–13

31.12. uudenvuoden aatto, klo 9–13

1.1. uudenvuodenpäivä, suljettu

Lisätietoja asiakkaille:


Veteraanit ja miinanraivaajat saavat rintamalisäkortin

Tiedote. Julkaistu:13.12.2017, 14:21
Kela

rintamalisakortti

Kela lähettää kaikille rintamalisien saajille rintamalisäkortin vuoden 2018 alussa.

Sotiemme veteraanit ja sodan jälkeen miinanraivaamistehtäviin osallistuneet voivat osoittaa uudella rintamalisäkortilla oikeutensa erilaisiin veteraanialennuksiin ja -palveluihin. Aikaisemmin sitä varten on saanut Kelasta paperisen todistuksen.

– Kortti on toimivampi ratkaisu kuin paperinen todistus, toteaa Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen.

– Aloite kortista tuli Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalta. Kiitämme kortilla kaikkia sotiemme veteraaneja ja sodan jälkeen vaarallisiin miinanraivaustehtäviin osallistuneita nuoria asevelvollisia nyt jo 100-vuotiaan Suomen turvaamisesta. Kela juhlii tänä vuonna myös omaa 80-vuotista taivaltaan suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana, Aaltonen jatkaa.

Rintamalisäkortti on sinivalkoinen. Sen toisella puolella on henkilön nimi ja toiselle puolella käyttöohje: Tällä kortilla voitte osoittaa, että saatte rintamalisää. Kun käytätte tätä korttia, todistakaa henkilöllisyytenne kuvallisella henkilötodistuksella.

Jos kortti katoaa

Jos rintamalisäkortti katoaa, Kelasta voi tilata uuden. Uusi kortti toimitetaan muutaman viikon kuluessa. Tällaisessa tilanteessa Kela voi tarvittaessa lähettää väliaikaisen paperisen todistuksen.

 

Lisätietoja asiakkaille

Kelan kortit 020 692 203


Suurin osa kansaneläkeindeksiin sidotuista etuuksista säilyy määrältään samoina vuonna 2018

Tiedote. Julkaistu:12.12.2017, 10:19
Kela

Suurin osa Kelan maksamista etuuksista on ensi vuonna saman suuruisia kuin tänä vuonna. Eduskunta on kuitenkin päättänyt suurentaa tiettyjen etuuksien euromääriä.

Eduskunta on päättänyt, että kansaneläkeindeksi pysyy vuonna 2018 vuoden 2017 tasolla.

Kelan maksamien, kansaneläkkeeseen sidottujen etuuksien euromäärät säilyvät siis samoina kuin tänä vuonna. Eduskunta on kuitenkin tehnyt muutamia tasokorotuksia tai muita lakimuutoksia, jotka vaikuttavat joidenkin kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromääriin.

Kansaneläkeindeksin ensi vuoden pisteluku on 1617.

Näiden etuuksien euromäärät suurenevat vuonna 2018

  • Sairausvakuutuksen minimipäiväraha suurenee 24,64 euroon 23,73 eurosta.
  • Nuoren kuntoutusraha ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan vähimmäismääräinen kuntoutusraha ovat saman suuruisia. Ne suurenevat 31,02 euroon ensi vuonna. Korotus on vuoteen 2017 verrattuna 0,61 euroa.
  • Eläkettä saavan hoitotuen perustuki suurenee 70,52 euroon 61,71 eurosta. Muuten etuus pysyy ennallaan.
  • Takuueläke ja samalla eläketuki suurenevat 15,01 euroa. Vuonna 2018 niiden täysi määrä on 775,27 euroa.
  • Toimeentulotuen perusosa suurenee ensi vuonna 491,21 euroon. Tänä vuonna se on ollut 487,89.

Liite: Etuuksien euromääriä ja tulorajoja 1.1.2018 alkaen


Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun tilausten välitys ensi vuodelle alkaa 4.12.

Tiedote. Julkaistu:04.12.2017, 15:14
Kela

Tulkkeja on saatu hankinnassa tavoiteltu määrä, joitain alueita ja asiakasryhmiä lukuun ottamatta. Tilauksia voi tehdä, vaikka asiakastietojen ilmoittaminen ja tulkkilistan laatiminen olisi kesken. Asiakastiedot kannattaa ilmoittaa mahdollisimman huolellisesti.

Keväällä käynnistetty tulkkauspalvelun hankinta on loppusuoralla ja uuden sopimuskauden palveluntuottajat on valittu. Tulkkeja on Kelan arvion mukaan riittävästi, joitain alueita ja asiakasryhmiä lukuun ottamatta.

– Palvelu on nyt järjestetty alueittain, jotta tulkit tulisivat mahdollisimman läheltä asiakasta ja ettei tulkkien aikaa kuluisi turhan paljon matkustamiseen, vaan he pystyisivät käyttämään aikansa tulkkaustyön tekemiseen, sanoo osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen.

Hankinnassa saatiin selkeämpi kuva siitä, millä alueilla ei ole tarpeeksi tulkkeja. Jo aiemmin Pohjois-Suomessa on ollut puutetta esimerkiksi puhevammaisten tulkeista ja Itä-Suomessa kuulovammaisten tulkeista. Ruotsinkielisen palvelun järjestäminen on haastavaa koko maassa.

– Joillekin alueille ja asiakasryhmille emme saaneet hankittua riittävästi tulkkeja. Töitä olisi siis tarjolla, mutta tekijöitä puuttuu. Yritämme löytää tähän ratkaisun loppuvuoden aikana, Toivanen jatkaa.

Asiakastiedot kannattaa ilmoittaa huolellisesti

Kela on lähettänyt kaikille asiakkaille tietoa uudistuksista ja uuden asiakastietolomakkeen. On tärkeää, että asiakkaat täyttävät lomakkeen mahdollisimman huolellisesti, ettei tietoja tarvitse täydentää jälkikäteen. Huolellisesti täytetty asiakastietolomake helpottaa tulkkauksen järjestämistä ja sujuvoittaa asiakastietojen päivittämistä.

– Toivomme asiakkailta malttia ja kärsivällisyyttä uuden palvelumallin alkaessa. Asiakastietolomakkeiden käsittely ja tietojen päivittäminen vievät aikaa. Asiakkaan tulkkilistan laatiminen voi siitä syystä viivästyä.

Tämä ei kuitenkaan estä asiakasta tilaamasta tulkkia. Asiakas voi siis tehdä tilauksiaan normaaliin tapaan. Jos asiakas haluaa käyttää tulkkilistaa, mutta lista ei vielä ole valmis, tilauksia voi tehdä ilman listaa.

Lisätietoja asiakkaille: www.kela.fi/vatu

Lisätietoja medialle:

Kela järjestää tulkkauspalveluja kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vammansa vuoksi tulkkausta muun muassa työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin ja harrastuksiin. Vuonna 2016 tulkkauspalveluun oikeutettuja asiakkaita oli 5 980 ja sitä käytti 3389 asiakasta. Tulkkitilauksia tehtiin 142 000 kertaa ja palvelun kustannukset olivat 42,9 milj. euroa.




Suomen Amyloidoosiyhdistys, c/o Suomen potilasliitto ry, Helsinginkatu 14 A 1, 00550 HELSINKI

  näytä normaaliversio » Ylös