Katselet mobiililaitteille optimoitua versiota, mutta et näytä käyttävän mobiililaitetta. Klikkaa tästä jos haluat siirtyä normaalille sivustolle.
 


Kela jätti reklamaation yhdelle taksien tilausvälityskeskuksista

Tiedote. Julkaistu: 10.07.2018, 12:58
Kela

Kela on saanut 17 alueelta selvitykset korvaamiensa taksimatkojen tilausten jonotusajoista ja kuljetuksista. Ensimmäisen viikon ongelmat on ratkaistu ja palvelu toimii lähes ongelmitta koko maassa 2:ta aluetta lukuun ottamatta.

Välityskeskuksen toimittamien selvitysten perusteella Kela jätti tiistaina kirjallisen reklamaation yhdelle taksien tilausvälityskeskuksista. Reklamaatio koskee puhelinpalvelujen ruuhkautumista 2:lla alueella. Palveluntarjoajien kanssa tehdyssä sopimuksessa Kela edellyttää, että asiakkaiden puheluihin on vastattava kuukauden tarkastelujaksolla keskimäärin 80 sekunnissa.

– Kaikkiaan 15 alueella sekä taksin tilaaminen että kuljetukset toimivat moitteettomasti. Edellytämme, että kansalaiset saavat yhdenvertaisesti hyvää palvelua koko maassa mahdollisimman pian, Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen sanoo.

Kelan korvaama taksimatka on tarkoitettu terveydenhuollon matkoihin, kun hoitoa tarvitseva ei voi terveydentilan tai puutteellisten liikenneolosuhteiden takia käyttää julkisia kulkuneuvoja. Kiireellisissä hätätilanteissä on syytä soittaa ambulanssi.

Kelan kilpailuttamat palveluntarjoajat alkoivat välittää Kelan korvaamia taksimatkoja heinäkuun alussa, kun uusi liikennepalvelulaki astui voimaan. Kela seuraa tilannetta edelleen tiiviisti ja on säännöllisesti yhteydessä palveluntuottajiin. Asiasta tiedotetaan seuraavan kerran loppuviikosta.




 
 

Apteekki vaihtaa valsartaania sisältävät lääkkeet korvaaviin valmisteisiin maksutta

Tiedote. Julkaistu:05.07.2018, 14:59
Kela

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on vetänyt pois markkinoilta valsartaania sisältäviä verenpainelääkkeitä. Kun asiakas palauttaa jakelukiellossa olevan valsartaanivalmisteen apteekkiin, hän saa tilalle korvaavan tuotteen.

Euroopan lääkeviranomaiset selvittävät parhaillaan lääkeaine valsartaania koskevaa laatuongelmaa. Valsartaania käytetään kohonneen verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoidossa. Sitä sisältävien valmisteiden käyttäjiä on Suomessa noin 20 000.

Suomen lääkeviranomainen Fimea on asettanut osan valsartaania sisältävistä lääkevalmisteista jakelukieltoon.

Suomessa jakelukiellossa ovat seuraavat valmisteet (suluissa myyntiluvan haltija):

  • Valsarstad (Stada Nordic)
  • Valsartan Actavis (Actavis Group PTC ehf)
  • Valsartan Orion (Orion Pharma)
  • Valsartan ratiopharm (ratiopharm GmbH)
  • Valsartan Sandoz (Sandoz A/S)
  • Valsartan/hydroklorotiazid Actavis (Actavis Group PTC ehf)
  • Valsartan/hydrochlorothiazide Orion (Orion Pharma)
  • Valsartan/hydrochlorothiazide Ratiopharm (ratiopharm GmbH)
  • Valsartan/hydrochlorothiazide Sandoz (Sandoz A/S)
  • Valsarstad Comp (Stada Nordic)

Ohjeet asiakkaille

Jos käytät valsartaania sisältävää markkinoilta vedettävää lääkettä, älä lopeta lääkkeen käyttöä ennen kuin olet saanut korvaavan lääkkeen.

Ota yhteyttä apteekkiin vaihtaaksesi lääkkeesi vaihtokelpoiseen tuotteeseen. Sinulla on oltava voimassa oleva lääkemääräys, jossa on jäljellä toimitettava määrä lääkettä. Apteekki ei peri sinulta maksua korvaavasta lääkkeestä.

Kovan kysynnän takia kaikkia korvaavia valmisteita ei välttämättä ole valtakunnallisesti saatavilla tukkuliikkeissä. Jos apteekki joutuu korvaamaan käyttämäsi valmisteen kalliimmalla lääkkeellä, saat kuitenkin korvauksen lääkkeen koko hinnasta.

Mikäli sinulla on kysymyksiä lääkityksestäsi, ole yhteydessä lääkäriisi.

Fimean tiedote 4.7.2018: Verenpainelääkkeitä pois markkinoilta laatuongelmien vuoksi

Kelan tiedote apteekeille 5.7.2018: Verenpainelääkkeitä pois markkinoilta laatuongelmien vuoksi

Lisätietoja medialle (lääkekorvaukset):

Kela, lääkeryhmä,

suunnittelija Päivi Puustinen, puh. 020 634 3784

proviisori Jaana Harsia-Alatalo, puh. 020 634 3944
etunimi.sukunimi@kela.fi


Kuntoutusaiheisten Käypä hoito -suositusten käyttöönottoon on tarjolla apua

Tiedote. Julkaistu:18.06.2018, 10:33
Kela

Terveydenhuollon organisaatioille on laadittu tukimateriaaleja ja hoitomalleja, jotka tukevat kuntoutukseen liittyvien Käypä hoito -suositusten käyttöönotossa. Tukimateriaaleja ja hoitomalleja on tarjolla tuki- ja liikuntaelinsairauksien, syömishäiriöiden, kivun ja ADHD:n hoitoa varten.

Loppuraportti Kelan ja Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin kehittämishankkeesta on valmistunut. Hankkeessa etsittiin menetelmiä, jotka tukevat terveydenhuollon organisaatioita kuntoutusta koskevien Käypä hoito -suositusten käyttöönotossa. 

– Hoitosuosituksen vieminen käytäntöön vaatii suunnitelmallisia toimia ja käyttöönottoa tukevia materiaaleja, kertoo kehittämispäällikkö Mari Honkanen.

Vuosina 2015–2017 toteutetun hankkeen aikana terveydenhuollon ammattilaisille järjestettiin seminaareja ja koulutuksia. Lisäksi laadittiin muun muassa hoitomallikuvauksia ja oppimateriaaleja, joiden avulla uusien kuntoutussuositusten käyttöönottoa voi edistää paikallisesti. Potilaille suunnattuja suosituksen tiivistelmiä kehitettiin yhteistyössä muun muassa kansalaisjärjestöjen kanssa.

Kuntoutus on nyt pysyvä osa Käypä hoito -suosituksia

Kuntoutusta on aiemmin käsitelty puutteellisesti hoitosuosituksissa. Vuosina 2012–2014 toteutetun Kelan ja Duodecimin Käypä hoito -toimituksen yhteistyöhankkeessa kuntoutukseen ja toimintakyvyn arviointiin liittyvä tieto tuotiin pysyväksi osaksi Käypä hoito -suosituksia.

Jatkossa kuntoutuksen huomioiminen on siis osa normaalia Käypä hoito -suosituksen laatimistyötä. Kuntoutusta käsitellään Käypä hoito -suosituksissa yhdenvertaisesti sairauksien ehkäisyn, diagnostiikan ja hoidon kanssa.

 

Lisätietoja:

Mari Honkanen
kehittämispäällikkö
etunimi.sukunimi@duodecim.fi
puh. 09 6188 5456

Jorma Komulainen
Käypä hoito -päätoimittaja
etunimi.sukunimi@duodecim.fi
puh. 09 6188 5435

Kuntoutussuositusten implementointi 2015–2017. Kehittämishankkeen loppuraportti.
Hankkeen aikana luodut tukimateriaalit


Tule mukaan kehittämään vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua

Tiedote. Julkaistu:11.06.2018, 12:02
Kela

Katso tiedote suomalaisella viittomakielellä: https://youtu.be/VXGHxFbFIro

Asiakasraadit järjestetään Helsingissä 23.10.2018 ja Tampereella 6.11.2018. Halukkaat voivat nyt ilmoittautua mukaan raateihin.

Molempiin raateihin voi osallistua enintään 10 asiakasta. Sopivan kokoisessa raadissa kaikilla osallistujilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.

Raateihin toivotaan osallistujia eri asiakasryhmistä. Jos halukkaita ilmoittautuu enemmän kuin raateihin mahtuu, Kela valitsee osallistujat niin, että raadeissa on edustettuna eri asiakasryhmät ja erilaiset tulkkaustarpeet.

Kelan asiakasraadit eivät ole pysyviä. Niitä voidaan kutsua koolle keskustelemaan vuosittain vaihtuvista teemoista. Yksi vuoden 2018 teemoista on erinomainen asiakaskokemus. Aiemmin Kela on järjestänyt asiakasraateja esimerkiksi toimeentulotuesta, työkyvystä ja kansainvälisistä tilanteista.

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun asiakasraadeissa on tarkoitus keskustella palvelusta ja sen toimivuudesta. Raadeissa on myös tarkoitus pohtia ja ideoida, miten palvelua voisi kehittää tulevaisuudessa. Molemmissa raadeissa on sama sisältö.

Asiakasraadin ohjelma, paikka ja kellonaika tarkentuvat lähempänä raatien ajankohtaa. Osallistujien matkakulut korvataan edullisimman matkustustavan mukaan. Muuta korvausta osallistujille ei makseta.

Asiakasraadit pidetään suomeksi ja tulkataan osallistujien tarpeiden mukaan.

Ilmoittautumislomakkeet verkossa:

Lisää tietoa asiakkaille:


Kelan aamuinfo: Mikä muuttuu Kelan taksimatkoissa? Miten palvelun laatu varmistetaan muutoksessa?

Kutsu. Julkaistu:05.06.2018, 16:18
Kela

Heinäkuun alussa Kelan korvaamiin taksimatkoihin tulee muutoksia. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan palvelun uudesta toimintamallista ja sen vaikutuksista järjestösi jäsenille.

 Aika: 18.6.2018 klo 9.00–10.00.

Paikka: Kelan päätoimitalon Auditorio, Nordenskiöldinkatu 12, Helsinki.

Ilmoittautuminen 14.6.2018 mennessä sähköpostitse viestinta@kela.fi. Tarjoamme kevyen aamiaisien, joten ilmoita myös erikoisruokavaliotoiveesi.

Jos et pääse paikalle, voit seurata lähetystä suorana verkossa osoitteessa http://videonet.fi/kela/20180618/ tai katsoa sen myöhemmin tallenteelta.

Voit myös lähettää kysymyksesi ennakkoon 13.6. mennessä osoitteeseen viestinta@kela.fi. Vastaamme kysymyksiin lähetyksessä.

Ohjelma

Kelan korvaamien taksimatkojen uusi toimintamalli 1.7.2018, vastaava suunnittelija Anne Giss, Kelan etuuspalvelut

Miten varmistamme palvelun erinomaisen laadun?, juristi Samuli Niskanen, Kelan etuuspalvelut

Näin varaudumme muutokseen–palveluntuottajan näkökulma, toimitusjohtaja Jarmo Immonen, Savon Taksidata Oy, Pro-Keskus Oy hallituksen jäsen (Etelä-Savon, Keski-Suomen, Lapin, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon suorakorvausalueet).

 

 

Yhä useampi lapsi saa vammaistukea psyykkisen kehityksen häiriön perusteella – kasvua 10 vuodessa yli 40 %

Tiedote. Julkaistu:04.06.2018, 14:40
Kela

Alle 16-vuotiaan vammaistukea sai vuoden 2017 lopussa yhteensä 34 900 lasta. Heistä 9 700 sai vammaistukeapsyykkisen kehityksen häiriön perusteella. Psyykkisen kehityksen häiriön vuoksi vammaistukea saavien lasten määrä on kasvanut 10 vuodessa 43 %.

infograafi_tilastokatsaus_vammaisetuudet2018

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat alle 16-vuotiaan vammaistuen selvästi yleisin sairausperuste. 19 600 lasta (yli 56 % kaikista saajista) sai tukea mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella vuoden 2017 lopussa.

– Vuoteen 2008 verrattuna näiden saajien määrä on lisääntynyt 45 % ja vuoteen 2000 verrattuna lähes 80 %, sanoo tilastosuunnittelija Reeta Pösö Kelasta.

Suurimmat sairausryhmät mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden ryhmässä olivat psyykkisen kehityksen häiriöt (9 700 saajaa), lapsuus- tai nuoruusiässä alkavat käytös- ja tunnehäiriöt (6 100 saajaa) ja älyllinen kehitysvammaisuus (2 800 saajaa).

Psyykkisen kehityksen häiriön perusteella alle 16-vuotiaan vammaistukea saavien määrä on kasvanut 10 vuodessa 43 %. Käytös- ja tunnehäiriöiden perusteella tukea saavien määrä on lisääntynyt vuodesta 2008 noin 58 % ja älyllisen kehitysvammaisuuden perusteella etuutta saavien määrä 36 %. 

Psyykkisen kehityksen häiriöiden sairausryhmässä lähes 80 % saajista oli poikia. Saajista 60 % oli 5–9-vuotiaita. Yleisimmät sairausdiagnoosit olivat puheen ja kielen kehityksen häiriöt (41 %), monimuotoiset kehityshäiriöt (26 %) ja laaja-alaiset kehityshäiriöt (24 %).

Tuen saajien määrä vähentynyt 2000-luvun alusta neljänneksellä

– Alle 16-vuotiaan vammaistuen saajien kokonaismäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisten 10 vuoden aikana. 2000-luvun alkuvuosista saajien määrä on vähentynyt noin 25 %, Reeta Pösö kertoo.

Alle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan myöntää lapselle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee säännöllistä hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta. Hoidon ja huolenpidon tarpeen tulee olla tavanomaista suurempaa ja kestää vähintään 6 kuukautta.

Vammaistuki on porrastettu kolmeen suuruusluokkaan lapsen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeen mukaan. Noin puolet alle 16-vuotiaan vammaistuen saajista sai viime vuonna etuuden perustuen suuruisena. Korotettua tukea sai 40 % ja ylintä tukea 5 % saajista.

 

Lisätietoa:

tilastosuunnittelija Reeta Pösö, Kela, puh. 050 551 7386

etunimi.sukunimi@kela.fi

Tilastokatsaus: Yhä useampi lapsi saa alle 16-vuotiaan vammaistukea psyykkisen kehityksen häiriön perusteella https://helda.helsinki.fi/handle/10138/235432

Tutkimusblogissa: Lakimuutoksen tavoite toteutui: nuoret pääsevät vammaistuelle aiempaa helpommin http://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4561

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle puh. 020 634 7745, arkisin klo 9-16
viestinta@kela.fi



Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen aukioloajat kesällä 2018

Tiedote. Julkaistu:31.05.2018, 13:47
Kela

Katso tiedote viittomakielellä: https://youtu.be/A2qFn8lIZs0

Vammaisten tulkkauspalvelukeskus on kiinni juhannuksena 22.–24.6.2018. Muina aikoina asiakkaita palvellaan normaalisti maanantaista perjantaihin klo 7.30–20.00 ja lauantaisin klo 8.00–15.00.

Vammaisten tulkkauspalvelun etäpalvelu palvelee myös kesällä

Etäpalvelu palvelee asiakkaita 25.6.–27.7.2018 välisenä aikana arkisin klo 9–13. Muina aikoina etäpalvelu palvelee normaalisti arkisin klo 8–16.

 

Lue lisää

–     5 vinkkiä, kun tarvitset tulkkausta ulkomaanmatkalle

–     Jos matkustat päiväksi naapurimaahan et tarvitse erillistä oikeutta

–     Tarvitsetko vamman takia tulkkausta syksyn opintoihin?

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle puh. 020 634 7745, arkisin klo 9-16
viestinta@kela.fi



Kelan korvaamiin taksimatkoihin muutoksia–hyödynnä artikkelipohjaa

Tiedote. Julkaistu:25.05.2018, 16:29
Kela

Kelan taksimatkojen korvauksiin tulee muutoksia 1.7.2018 alkaen.  Tiedotteen liitteenä on artikkelipohja ja valokuva vapaasti hyödynnettäväksi järjestöjen omissa viestintäkanavissa. Artikkeli on aiemmin julkaistu Elämässä.fi-verkkolehdessä.

1.7. alkaen Kelan korvaama taksimatka täytyy aina tilata alueellisesta tilausvälityskeskuksesta. Näin asiakas saa matkakorvauksen heti taksissa ja maksaa matkasta vain yhdensuuntaisen matkan omavastuun. Muualta tilatusta matkasta ei voi enää saada korvausta

Kelan korvaamien taksimatkojen tilauspuhelinnumerot muuttuvat 1.7.2018 alkaen 0800 –alkuisiksi ja puhelu on tilaajalle maksuton.

Yhden tilauspuhelun aikana asiakas voi tilata kaikki tiedossaan olevat ajanvaraukseen perustuvat matkat tulevalle 14 päivän ajanjaksolle. Samalla tilauspuhelulla voi tilata sekä meno- että paluumatkan, jos matkan ajankohdat ovat tiedossa. Paluumatkan voi kuitenkin ajaa eri kuljettaja. Matka tulee tilata viimeistään matkustusajankohtaa edeltävänä päivänä klo 14.00 mennessä. Akuutit matkat voi tilata silloin, kun matkan tarve syntyy.

 

Taksimatkojen korotettu omavastuu

Aiemmin käytössä ollut taksimatkojen korotettu omavastuu poistuu 1.7.2018 alkaen.

Kaikki Kelan korvaamat taksimatkat tulee tilata alueellisesta tilausvälityskeskuksesta, jolloin asiakas maksaa yhdensuuntaisesta matkasta enintään 25 euron omavastuun.

 

Saattajan matka

 Saattajan matkakuluista saa korvausta, jos terveydenhoitohenkilökunta on katsonut saattajan tarpeelliseksi asiakkaan terveydentilan vuoksi. Jatkossa saattajan matkasta saa korvauksen yhdessä tehdyn matkan osalta.  Saattajan yksi tekemä matka korvataan silloin, kun se alkaa asiakkaan kotiosoitteesta tai päättyy sinne esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas jää hoitoon terveydenhuoltoon ja saattaja tekee paluumatkan yksin. Tieto saattajan mukaan tulemisesta tulee ilmoittaa aina matkan tilauspuhelussa.

 

SV 67 todistus, kun terveydenhuollon ammattihenkilö tilaa matkan

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö tilaa yksittäisen taksimatkan asiakkaan terveydentilan perusteella, ei näistä matkoista tarvita erillistä SV 67 todistusta 1.7.2018 jälkeen.

 

Kotikunnan taksin käyttö poistuu

Taksimatkojen suorakorvausmenettelyssä oman kotikunnan auton pyytäminen ei ole enää mahdollista 1.7.2018 jälkeen.

 Vakiotaksiasiakkuus

Alle 16-vuotiaalla tai vaikeasti sairaalla lapsella on edelleen oikeus vakiotaksiin eli tutun taksinkuljettajan käyttöön.  Oikeus vakiotaksiin voidaan myöntää asiakkaalle myös yksilöllisen harkinnan perusteella.  Siihen vaikuttaa asiakkaan terveydentila ja avun tarve kuljetuksen aikana.  Edellytyksenä vakiotaksikuljetuksen järjestymiselle on, että Kelan korvaamia taksikuljetuksia järjestävä tilausvälitysyhtiö pystyy osoittamaan asiakkaalle vakituisen kuljettajan tai asiakkaan aiemmin käyttämä kuljettaja toimii tilausvälitysyhtiön alihankkijana.

 Uudet palveluntuottajat ja tilausnumerot 1.7.2018 alkaen

Maakunta

Palveluntuottaja

Tilausnumero asiakkaille

Etelä-Karjala

Taksi Saimaa Oy

0800 50 123

Etelä-Pohjanmaa

Seinäjoen Keskustaksi Oy

0800 99 090

Etelä-Savo

Pro-Keskus Oy

0800 30 2245

Kainuu

Kainuun Taksivälitys Oy

0800 93 153

Kanta-Häme

Tampereen Aluetaksi Oy

0800 98 821

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Suomen Taksi Oy

0800 93 150 (suomi)

0800 93 152 (ruotsi)

Keski-Suomi

Pro-Keskus Oy

0800 30 2259

Kymenlaakso

Kymenlaakson Taksi Oy

0800 30 2333

Lappi

Pro-Keskus Oy

0800 30 2240

Pirkanmaa

Tampereen Aluetaksi Oy

0800 98 811

Pohjanmaa

Vaasan Ulataksi Oy

0800 99 000

Pohjois-Karjala

Pro-Keskus Oy

0800 30 2255

Pohjois-Savo

Pro-Keskus Oy

0800 30 2250

Päijät-Häme

Taksi Päijänne Oy

0800 9 4220

Satakunta

Lounais-Suomen Taxidata Oy

0800 12 0001

Uusimaa

Helsingin-Uudenmaantaksit Oy

0800 96130 (suomi)

0800 96140 (ruotsi)

Varsinais-Suomi

Lounais-Suomen Takxdata Oy

0800 130001 (suomi)

0800 130002 (ruotsi)

 Lisätietoja: www.kela.fi/taksimatkat

  tai puhelinnumerosta 020 692 204.

 

 

Liitteet


Tarvitsetko vamman takia tulkkausta syksyn opintoihin?

Tiedote. Julkaistu:23.05.2018, 12:28
Kela

Katso tiedote viittomakielellä: https://youtu.be/SDGH4fi8XQg

Hae oikeutta opiskelutulkkaukseen heti, kun saat päätöksen opintopaikasta. Muistathan myös tilata opiskelutulkin ajoissa!

Henkilö, joka tarvitsee vamman takia tulkkausta, voi saada tulkkausta myös opintoihin. Oikeutta opiskelutulkkaukseen haetaan Kelasta, Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta.

Opiskelutulkkauspäätöksen ja tulkin saaminen kestää keskimäärin 2 viikkoa. Uuden opiskelijan pitää hakea oikeutta opiskelutulkkaukseen ennen kuin voi tilata tulkin.

– Jos asiakas hakee oikeutta tulkkaukseen juuri ennen koulujen alkua elokuussa, voi tulla kiire löytää sopiva tulkki. Jos on aloittamassa opinnot syksyllä, hakemus kannattaa lähettää heti, kun tietää saaneensa opiskelupaikan, sanoo Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen päällikkö Sari Paloposki.

Kun Kela on myöntänyt oikeuden opiskelutulkkaukseen, asiakas voi tilata tulkin.

Tilauksessa kannattaa perustietojen lisäksi kertoa opinnoista ja tulkkauksen tarpeesta. Kela.fistä löytyy tarkka ohje tilauksen tekemiseen.

– Meille voi myös lähettää lukujärjestyksen, josta yleensä löytyy kootusti tärkeimmät tiedot. Lukujärjestys pitää lähettää myös tulkille, Sari Paloposki muistuttaa.

Muista uusia tilaus, jos jatkat opintoja

Oikeutta opiskelutulkkaukseen haetaan koko opiskelun ajalle. Opiskelutulkit tilataan kuitenkin vain lukuvuodeksi kerrallaan.

– Vanhojen opiskelijoiden on hyvä muistaa, että tulkkaustilaus pitää tehdä uudestaan seuraavaksi vuodeksi. Sekin kannattaa tehdä hyvissä ajoin, Paloposki muistuttaa.

Opiskelutulkkauksessa ei käytetä tulkkilistaa. Kela ehdottaa asiakkaalle sopivia opiskelutulkkeja, ja asiakas hyväksyy tulkit ennen kuin ne varataan hänelle lukuvuodeksi kerrallaan.

Asiakkaalla voi opiskelutulkkauksen lisäksi olla henkilökohtainen tulkkilista muihin tulkkaustarpeisiin.

Lisää tietoa asiakkaille:

 

Lisää tietoa medialle:


Muutoksia Kelan korvaamiin taksimatkoihin 1.7.2018

Tiedote. Julkaistu:03.05.2018, 14:28
Kela

Heinäkuun alusta alkaen kaikki Kelan korvaamat taksimatkat pitää tilata Kelan alueelliselta sopimuskumppanilta. Muulla tavoin tilatusta matkasta ei voi saada korvausta.

1.7. alkaen alueelliset tilausvälitysyhtiöt vastaavat taksipalvelusta kokonaisuudessaan ja tekevät tarvittavat sopimukset esimerkiksi autoilijoiden kanssa. Kela ei jatkossakaan tee sopimuksia yksittäisten autoilijoiden kanssa.  

 Tilausvälitysyhtiöt vastaavat kuljetuksiin liittyvistä järjestelyistä, kuten asiakkaan tilausten vastaanottamisesta, matkojen yhdistelystä, välityksestä, maksuliikenteestä ja muista palveluista.  Tilausvälitysyhtiöiden tehtäviin kuuluu lisäksi taksimatkoja koskevaan asiakaspalautteeseen vastaaminen ja asiakkaiden neuvonta kuljetuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tilausvälitysyhtiöt vastaavat taksipalvelusta kokonaisuudessaan ja tekevät tarvittavat sopimukset esimerkiksi autoilijoiden kanssa.

 

Uudet tilausnumerot ovat maksuttomia

Uusia tilausnumeroita on yhteensä 17. Kela voi korvata taksimatkan vain, jos taksi on tilattu näistä numeroista. Puhelu on maksuton.

Kun asiakas tilaa taksimatkan oman alueensa tilausnumerosta, hän saa matkakorvauksen heti taksissa ja maksaa matkastaan enintään omavastuun. Se on 25 euroa matkasta yhteen suuntaan. Jos matkan kustannukset jäävät alle omavastuun, asiakas maksaa matkan itse. Myös nämä kustannukset kerryttävät kuitenkin matkojen vuosiomavastuuta (ns. matkakattoa). Se on 300 euroa.

Oikeus vakiotaksiin säilyy

Alle 16-vuotiaalla tai vaikeasti sairaalla lapsella on edelleen oikeus vakiotaksiin eli tutun taksinkuljettajan käyttöön.  Oikeus vakiotaksiin voidaan myöntää asiakkaalle myös yksilöllisen harkinnan perusteella.  Siihen vaikuttaa asiakkaan terveydentila ja avuntarve kuljetuksen aikana.  Edellytyksenä vakiotaksikuljetuksen järjestymiselle on, että Kelan korvaamia taksikuljetuksia järjestävä tilausvälitysyhtiö pystyy osoittamaan asiakkaalle vakituisen kuljettajan tai että asiakkaan aiemmin käyttämä kuljettaja toimii tilausvälitysyhtiön alihankkijana.

Saattajan korvauksiin muutoksia

Saattajan matkakuluista saa korvausta, jos terveydenhoitohenkilökunta on katsonut saattajan tarpeelliseksi asiakkaan terveydentilan vuoksi. Jatkossa saattajan matkasta saa korvauksen siltä osalta matkaa, jonka asiakas ja hänen saattajansa matkustivat yhdessä.  Saattajan yksin tekemä matka korvataan vain silloin, kun se alkaa asiakkaan kotiosoitteesta tai päättyy sinne esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas jää hoitoon terveydenhuoltoon ja saattaja tekee paluumatkan yksin.

 

Uudet palveluntuottajat ja tilausnumerot 1.7.2018 alkaen

Maakunta

Palveluntuottaja

Tilausnumero asiakkaille

Etelä-Karjala

Taksi Saimaa Oy

0800 50 123

Etelä-Pohjanmaa

Seinäjoen Keskustaksi Oy

0800 99 090

Etelä-Savo

Pro-Keskus Oy

0800 30 2245

Kainuu

Kainuun Taksivälitys Oy

0800 93 153

Kanta-Häme

Tampereen Aluetaksi Oy

0800 98 821

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Suomen Taksi Oy

0800 93 150 (suomi)

0800 93 152 (ruotsi)

Keski-Suomi

Pro-Keskus Oy

0800 30 2259

Kymenlaakso

Kymenlaakson Taksi Oy

0800 30 2333

Lappi

Pro-Keskus Oy

0800 30 2240

Pirkanmaa

Tampereen Aluetaksi Oy

0800 98 811

Pohjanmaa

Vaasan Ulataksi Oy

0800 99 000

Pohjois-Karjala

Pro-Keskus Oy

0800 30 2255

Pohjois-Savo

Pro-Keskus Oy

0800 30 2250

Päijät-Häme

Taksi Päijänne Oy

0800 9 4220

Satakunta

Lounais-Suomen Taksidata Oy

0800 12 0001

Uusimaa

Helsingin-Uudenmaantaksit Oy

0800 96130 (suomi)

0800 96140 (ruotsi)

Varsinais-Suomi

Lounais-Suomen Taksidata Oy

0800 130001 (suomi)

0800 130002 (ruotsi)


Vammaisten tulkkauspalvelussa tilausten määrän kasvu jatkuu

Tiedote. Julkaistu:26.04.2018, 10:05
Kela

Katso tiedote viittomakielellä: https://youtu.be/vfG4MaYSzxM

infograafi_vammaisten-tulkkauspalvelu

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun alkuvuosi 2018 lähti vilkkaasti käyntiin. Tilauksia tehtiin tammi-maaliskuussa 42 000 ja tilausten määrän kasvu jatkui. Tulkki löytyi 38 000 tilaukseen eli 95 %:iin kaikista tilauksista.

Tulkkauspalveluun oli maaliskuun lopussa oikeutettu yhteensä 6 000 henkilöä. Palvelua käytti tammi-maaliskuussa 2 600 henkilöä. Heistä suurin osa, 1 800 asiakasta, oli kuulovammaisia. Puhevammaisia käyttäjiä oli 600 ja kuulonäkövammaisia 200. Käyttäjien määrässä ei ollut suuria muutoksia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Asiakas lasketaan tulkkauspalvelun käyttäjäksi, jos hän käyttää sitä vähintään 1 tunnin vuodessa.

Tammi-maaliskuussa tulkkauspalvelun käyttäjät tekivät yhteensä 42 000 tilausta. Kuulovammaiset asiakkaat tekivät 23 000 tilausta, puhevammaiset 12 000 tilausta ja kuulonäkövammaiset 6 500 tilausta. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna tilausten määrä kasvoi 5 %. Eniten kasvoivat kuulonäkövammaisten tilaukset (10 %). Opiskelutulkkaustilaukset ovat mukana luvuissa.

Tammi-maaliskuussa tulkki löytyi 38 000 tilaukseen ja 1 300 tilausta peruttiin. Tulkkia ei löytynyt 2 100 tilaukseen. Asiakkaat peruivat tilauksia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna, jolloin tilauksia peruttiin 900. Tilaukset tilastoidaan perutuiksi esimerkiksi, jos asiakas sairastuu tai tapahtuu viime hetken muutos ja jos hän ilmoittaa, ettei tarvitsekaan tulkkia. Jos tulkkia ei yrityksistä huolimatta löydy, se tilastoidaan kohtaan ”tulkkia ei löytynyt”.

Kuulovammaisten asiakkaiden tilauksista 98 %:iin löytyi tulkki. Puhevammaisten tilauksista 89 %:iin ja kuulonäkövammaisten tilauksista 95 %:iin löytyi tulkki. Vaikka ruotsinkielisten asiakkaiden tilanne on kaikilla alueilla haasteellinen, tammi-maaliskuussa ruotsinkielisten tilauksista noin 90 %:iin löytyi tulkki. Tulkin saamiseen vaikuttaa esimerkiksi se, miten eri alueilla toimivat tulkit ilmoittavat olevansa käytettävissä.

Kela kilpailutti palvelun vuonna 2017, ja uusi kausi käynnistyi tammikuussa 2018.

Kelan verkkosivuille on lisätty vuodesta 2011 lähtien kerättyjä tilastoja tulkkauspalveluista. Sieltä voi esimerkiksi etsiä tietoa tulkkauspalvelujen käyttäjistä, kustannuksista ja tulkeista. Tämän tiedotteen luvut on pyöristetty.

 

Lisää tietoa asiakkaille:

 

Lisää tietoa medialle:

 

Kela järjestää tulkkauspalvelua kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vammansa vuoksi tulkkausta muun muassa työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin ja harrastuksiin. Vuonna 2017 tulkkauspalveluun oikeutettuja oli 6 000 ja sitä käytti noin 3 400 henkilöä. Vuoden aikana tehtiin 152 000 tulkkitilausta, ja palvelun kustannukset olivat noin 45,2 milj. euroa. Kela on järjestänyt vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluavuodesta 2010.


Valtaosa vammaisten tulkkauspalvelun asiakkaista palautti asiakastietolomakkeen

Tiedote. Julkaistu:16.04.2018, 11:17
Kela

Viittomakielinen tiedote: https://youtu.be/-2acV4ktiJk

Tulkkilistaa toivoneiden asiakkaiden listat valmistuvat kevään aikana. Jos asiakas ei vielä ole palauttanut asiakastietolomaketta, sen voi tehdä milloin vaan. Myös tulkkilistan voi vielä ottaa käyttöön.

Tulkkauspalvelun asiakkaille lähetettiin marraskuussa 2017 kirje, jossa kerrottiin palvelun uudistuksista ja pyydettiin asiakkaita täydentämään asiakastietojaan. Lomakkeen palautti yli 2 300 asiakasta eli yli puolet palveluun oikeutetuista asiakkaista.

– Kaikki meille palautetut asiakastietolomakkeet on nyt käsitelty ja näiden asiakkaiden tiedot tallennettu. Jos lomaketta ei vielä ole ehtinyt tai muistanut palauttaa, sen voi tehdä milloin vaan, kertoo Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen päällikkö Sari Paloposki.

Asiakastietolomakkeen tarkoitus on ollut kerätä tietoa asiakkaiden palvelun järjestämiseen vaikuttavista asioista. Sen avulla he voivat myös ilmoittaa, jos haluavat ottaa henkilökohtaisen tulkkilistan käyttöön.

Palveluun oikeutetuista asiakkaista lähes 2 000 eli yli 30 % on ilmoittanut haluavansa ottaa tulkkilistan käyttöön. Noin 20 % palveluun oikeutetuista ei halunnut tulkkilistaa.

– Valtaosa meille palautetuista tulkkilistoista on otettu käsittelyyn. Tavoitteenamme on saada tulkkilistat valmiiksi huhti-toukokuussa, Paloposki jatkaa.

Listan voi ottaa käyttöön palauttamalla asiakastietolomakkeen tai ottamalla yhteyttä Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen.

Kysymyksiä ja vastauksia on koottu kela.fihin

Uuden mallin mukainen palvelu on ollut käynnissä vasta lyhyen aikaa, ja esimerkiksi tulkkilistan käyttöä opetellaan vielä. Kelan verkkosivuille on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia tulkkilistan käytöstä, tulkkien välityksestä ja tulkkaustilanteesta.

Tulkkilistan tavoitteena on vastata mahdollisimman hyvin asiakkaan palvelun tarpeeseen, ja siksi niiden käyttöä ja toimivuutta seurataan Kelassa tarkkaan. Jos esimerkiksi havaitaan, että asiakkaalle joudutaan toistuvasti välittämään tulkki listan ulkopuolelta, tulkkilistaa kannattaa ehkä laajentaa. Mahdolliset muutokset tehdään aina yhteistyössä asiakkaan kanssa.

Asiakkaat voivat antaa palautetta Kelan palautekanavan kautta tai suoraan Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen.

Lisää tietoa asiakkaille:

Lisää tietoa medialle:

  • Osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen, puh. 020 634 3996, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kela järjestää tulkkauspalvelua kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vammansa vuoksi tulkkausta muun muassa työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin ja harrastuksiin. Vuonna 2017 tulkkauspalveluun oikeutettuja asiakkaita oli 6 000, ja sitä käytti 3 400 asiakasta. Tulkkitilauksia tehtiin 152 000 kertaa, kun vuonna 2016 tilauksia tehtiin 142 000. Vuonna 2016 palvelun kustannukset olivat 42,9 milj. euroa. Palvelu on käyttäjille maksuton.


Kuntoutuskurssit helpottivat aivovamman saaneiden arjessa selviytymistä

Tiedote. Julkaistu:09.04.2018, 10:45
Kela

Kurssit eivät kuitenkaan pystyneet palauttamaan kuntoutujien työkykyä. Tutkimuksen perusteella kurssit ovat hyödyllisiä, mutta niiden tavoitteita, sisältöä ja kohderyhmää on syytä tarkistaa.

Tapaturmasta johtuvan aivovamman saaneet kuntoutujat ovat tyytyväisiä Kelan järjestämiin intensiivisiin kuntoutuskursseihin. Kuntoutujat ja heidän läheisensä kokivat kurssit hyödyllisiksi ja merkityksellisiksi.

– Kursseilla kuntoutujat oppivat ymmärtämään aivovamman vaikutuksia elämäänsä ja saivat tukea muuttuneeseen elämäntilanteeseensa. Lisäksi kurssit helpottivat heidän arjessa selviytymistään, sanoo tutkimustiimin päällikkö Anna-Liisa Salminen Kelasta.

Kurssit eivät kuitenkaan tukeneet kuntoutujien välitöntä työhön palaamista. Kuntoutujat todettiin kursseilla työkyvyttömiksi. Lisäksi erityisesti asiantuntijalääkärit pitivät laitosmuotoisia kursseja kohderyhmälle liian raskaana kuntoutusmuotona.

– Nykyisessä muodossaan intensiiviset kuntoutuskurssit eivät täysin sovellu Kelan järjestämäksi kuntoutukseksi, Salminen sanoo.

– Jos Kela jatkaa niiden järjestämistä, kurssien kohderyhmä, tavoitteet ja sisällöt on syytä tarkistaa. Osalle kohderyhmästä avokuntoutus voisi olla tarkoituksenmukaisempi kuntoutusmuoto.

Kela järjestänyt intensiivisiä kuntoutuskursseja vuodesta 2015

Kelan tuore tutkimus arvioi, soveltuvatko tapaturmasta johtuvan aivovamman saaneille aikuisille suunnatut intensiiviset kuntoutuskurssit Kelan järjestämäksi kuntoutukseksi.

Tutkimuksen aineisto koostuu kyselyistä, kuntoutusasiakirjoista ja haastatteluista sekä Kelan kurssitietojärjestelmän tiedoista. Soveltuvuutta arvioidaan kuntoutujien, heidän läheistensä, palveluntuottajan, kuntoutukseen lähettävien tahojen sekä Kelan ja työeläkelaitosten asiantuntijalääkäreiden näkökulmasta. Kuntoutujat osallistuivat kuntoutukseen vuonna 2015.

Kela on järjestänyt intensiivisiä kuntoutuskursseja harkinnanvaraisena kuntoutuspalveluna vuodesta 2015. Kurssit perustuvat Suomessa kehitettyyn INSURE-aivovammakuntoutusohjelmaan. Kurssi kestää yhteensä 36 vuorokautta, ja se toteutetaan vähintään 3 jaksossa.

Vuoden 2015 aikana kursseille osallistui 24 kuntoutujaa, vuoden 2016 aikana 14 kuntoutujaa ja vuoden 2017 elokuun loppuun mennessä 10 kuntoutujaa.

 

Lisätietoja:


dosentti, tutkimustiimin päällikkö Anna-Liisa Salminen, Kela, puh. 040 560 0935, etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Julkaisu: Paavonen A-M, Salminen A-L. Intensiiviset kuntoutuskurssit traumaattisen aivovamman saaneille aikuisille. Hyödyt ja soveltuvuus Kelan järjestämäksi kuntoutukseksi. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 9, 2018. ISBN 978-952-284-038-7 (pdf). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804056346


Tunne-etsivät-peli auttaa lapsia tunteiden tunnistamisessa

Tiedote. Julkaistu:06.04.2018, 10:57
Kela

Lapset, joilla oli vaikeuksia tunteiden tunnistamisessa, saivat pelin avulla ikätoverinsa kiinni useimmissa mitatuissa taidoissa.

Tunne-etsivät-peli auttaa lapsia tunnistamaan omia ja toisten tunteita. Tutkimuksen alussa pelaamiseen osallistuneiden lasten taidot olivat ikätovereiden taitoja jäljessä kaikilla tutkituilla alueilla. Pelaamisen avulla he saavuttivat ikätason seitsemässä kahdeksasta testiosiosta.

– Sen sijaan vanhempien arviot lapsen sosioemotionaalisista taidoista ja vaikeuksista eivät muuttuneet pelaamista edeltävästä tasosta, sanoo dosentti, yliopistotutkija Kerttu Huttunen Oulun yliopistosta.

Kuka vain voi pelata verkossa

Tunne-etsivät on pelillinen harjoitusmateriaali, joka on laadittu tunteiden tunnistamisen harjoitteluun ja lapsen sosioemotionaalisen kehityksen tukemiseen. Peli on verkossa vapaasti käytettävissä. Sen on tuottanut Opetushallitus.

Kelan rahoittamaan tutkimukseen osallistui 35 iältään 6–10-vuotiasta lasta, joilla oli havaittu arjen pulmia tunteiden tunnistamisessa. Heillä oli jokin autismin kirjon diagnoosi (tavallisimmin Aspergerin oireyhtymä), ADHD, kielellinen erityisvaikeus tai kuulovika. Monilla lapsilla oli useita diagnooseja.

– Lapsia pyydettiin pelaamaan Tunne-etsivät-peliä 2 kuukauden ajan tunnin viikossa. Aikuisen toivottiin olevan mahdollisimman paljon mukana pelaamisessa, Huttunen kertoo.

Lasten tunteiden tunnistamisen taitoja testattiin ennen pelaamisjaksoa, heti sen jälkeen ja vielä kuukauden kuluttua.  Heidän taitojaan verrattiin 109 samanikäisen, tyypillisesti kehittyvän lapsen taitoihin. Vanhemmat, kuntouttajat ja opettajat vastasivat lapsen sosioemotionaalisia taitoja koskeviin kyselyihin.

Tunteiden tunnistaminen on keskeinen taito

Lapsen on tärkeää oppia tunnistamaan omia ja toisten tunteita ja nimeämään niitä, jotta hän oppisi säätelemään omia tunneilmaisujaan ja käyttäytymistään.

Lapsen sosioemotionaalinen kehitys on yhteydessä muun muassa ystävyyssuhteiden solmimiseen ja ylläpitoon, koulumenestykseen, hyvinvointiin ja myöhempään kehitykseen. Sosioemotionaalisen kehityksen pulmia on yleensä todettu olevan noin 10–15 %:lla, joissakin tutkimuksissa jopa 25 %:lla lapsista.

– Tutkimuksemme tulokset rohkaisevat Tunne-etsivät pelin käyttöön lasten tunnetaitojen harjoittelussa. Johtopäätöksissä on kuitenkin otettava huomioon, että raportin valmistuessa vertailuryhmän tulokset eivät olleet vielä käytettävissä, Huttunen sanoo.

 

Lisätietoja:

dosentti, yliopistotutkija Kerttu Huttunen, Oulun yliopisto, puh. 050 511 4947
etunimi.sukunimi@oulu.fi

 

Julkaisu: Huttunen K, Kosonen J, Waaramaa T ja Laakso M-L. Tunne-etsivät-pelin vaikuttavuus lasten sosioemotionaalisen kehityksen tukemisessa. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 8, 2018. ISBN 978-952-284-037-0 (pdf). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804036302


Tunne-etsivät-peli verkossa http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/tunne_etsivat


Asiakkaat mukaan kehittämään vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua

Tiedote. Julkaistu:28.03.2018, 15:16
Kela

Katso tiedote viittomakielellä:https://youtu.be/VMta55LRaBU

Tulkkauspalvelun kehittämiseksi järjestetään kaksi asiakasraatitapaamista syksyllä 2018. Raatiin mahtuu 10 asiakasta.

Raatiin toivotaan osallistujia eri asiakasryhmistä. Halukkaat voivat ilmoittautua kela.fissä tai ottamalla yhteyttä VATU-keskukseen. Haku avataan ennen kesää.

– Haluamme varmistaa, että raadissa on edustettuna eri asiakasryhmät ja erilaiset tulkkaustarpeet. Tavoitteena on, että raadissa kuuluu tavallisen asiakkaan ääni, kertoo asiakasraatitoiminnasta vastaava Mari Kannisto.

Kelan asiakasraadit eivät ole pysyviä, vaan ne kutsutaan koolle keskustelemaan vuosittain vahvistettavista teemoista. Vuonna 2018 yksi tällainen teema on erinomainen asiakaskokemus. Aiemmin asiakasraateja on järjestetty esimerkiksi toimeentulotuesta, työkyvystä ja kansainvälisistä tilanteista.

Syksyllä 2018 järjestetään kaksi asiakasraatitapaamista vammaisten tulkkauspalvelun kehittämiseksi.

– Raadissa on tarkoitus etsiä yhdessä ratkaisuja ja vaihtoehtoja asioille, jotka koetaan ongelmiksi ja joita halutaan kehittää. Toisaalta pitää muistaa, että kaikkia toiveita ei voida toteuttaa ja että joskus asioiden kehittäminen vie aikaa, muistuttaa Osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen.

Asiakkaiden ääni kuuluviin yhteistyöverkostossa

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun kehittämiseksi perustettu yhteistyöverkosto on tänä vuonna kokoontunut kaksi kertaa keskustelemaan tulkkauspalvelun kehittämisestä. Yhteistyöverkostossa on mukana järjestöedustajia, joihin voi olla yhteydessä tulkkauspalveluun liittyvistä asioista.

Yhteistyöverkostossa ovat mukana Finlandssvenska teckenspråkiga, Kehitysvammaliitto, Kuuloliitto, Kuurojen Liitto, Suomen CP-liitto, Suomen Kuurosokeat ja Svenska hörselförbundet.

Kela tiedottaa kevään aikana, miten asiakasraatiin voi hakea mukaan ja milloin se järjestetään.

Lisää tietoa asiakkaille:

 

Lisää tietoa medialle:

  • Osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen, puh. 020 634 3996, etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Kela järjestää tulkkauspalvelua kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vammansa vuoksi tulkkausta muun muassa työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin ja harrastuksiin. Vuonna 2017 tulkkauspalveluun oikeutettuja asiakkaita oli 6 000, ja sitä käytti 3 400 asiakasta. Tulkkitilauksia tehtiin 152 000 kertaa, kun vuonna 2016 tilauksia tehtiin 142 000. Vuonna 2016 palvelun kustannukset olivat 42,9 milj. euroa. Palvelu on käyttäjille maksuton.

TwitterFacebookLinkedInPinterest


Kela rakentaa tiedonhallintapalvelut valinnanvapauspilottien käyttöön

Tiedote. Julkaistu:28.03.2018, 12:33
Kela

Sote-uudistukseen liittyvää valinnanvapautta pilotoidaan osassa maata jo syksyllä 2018. Kela rakentaa sitä varten asiointipalvelut henkilöasiakkaalle, palvelun järjestäjälle ja palveluntuottajalle.

Valinnanvapauden pilottihankkeissa kokeillaan muun muassa sote-keskuksen valitsemista, palvelujen yhteensovittamista, asiakasseteleitä ja henkilökohtaista budjettia. Pilottialueiden asukkaat pääsevät valitsemaan haluamansa palveluntuottajan alueella toimivien hyväksyttyjen tuottajien joukosta syksyllä 2018. Valinta tehdään Omakanta-palvelussa.

– Piloteissa testataan, miten valinnanvapaus käytännössä toimii. Niistä saatavaa tietoa on mahdollista hyödyntää, kun palveluja kehitetään ja valinnanvapaus laajenee vaiheittain koko maahan, kertoo hankepäällikkö Hanna Varis.

Kanta-palvelut kokoaa valintatiedot yhteen

Pilottihakemukset ovat parhaillaan arvioitavana, ja STM ilmoittaa pilotteihin hyväksytyt alueet huhti-toukokuussa.

Pilotointeihin osallistuvat palveluntuottajat ilmoittautuvat ja tekevät sopimukset palvelun järjestäjien kanssa tietojärjestelmässä, johon kirjaudutaan Kanta.fi-sivujen kautta. Jos sote-palvelujen tarjoaja haluaa olla mukana valinnanvapauden pilotoinnissa, sen tietojen täytyy löytyä THL:n Sote-organisaatiorekisteristä.

– Käytännössä palveluntuottajan pitää olla liittynyt Kanta-palveluihin ja sillä täytyy olla käytössä Potilastiedon arkisto -palvelu, joka mahdollistaa tietojen välittämisen palveluntuottajien kesken, täsmentää Varis.

Kelan toteuttamassa valinnanvapauden järjestelmäkokonaisuudessa kaikki tarvittava tieto tulee olemaan eri toimijoiden käytössä. Se mahdollistaa julkisen, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä perus- ja erikoistason hoidon yhteensovittamisen saumattomaksi kokonaisuudeksi.

Lisätietoja:

Hankepäällikkö Hanna Varis, hanna.varis@kela.fi, p. 050 328 4882

Lue lisää Kelan roolista sote-uudistuksessa

Lisätietoja Kanta-palvelujen käyttöönotosta

 

Hallituksen esitys sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauslaiksi annettiin eduskunnan käsittelyyn 8.3.2018. Eduskunnan on tarkoitus hyväksyä maakunta- ja sote-uudistuksen lait kesäkuussa 2018. Valinnanvapaus tulee voimaan vaiheittain vuosina 2020-22.

TwitterFacebookLinkedInPinterestAddthis

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon


Poikkeuksia Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen aukioloajoissa keväällä 2018

Tiedote. Julkaistu:19.03.2018, 16:10
Kela

Katso tiedote viittomakielellä: https://youtu.be/4_WsS7Yf-Js

Pääsiäispyhinä, vappuna ja helatorstaina Vammaisten tulkkauspalvelukeskus on suljettu. Pääsiäisenä tulkkauspalvelukeskus palvelee asiakkaita kiirastorstaina 29.3. klo 7.30–15 ja pääsiäislauantaina 31.3. klo 8–15.

Muina aikoina tulkkauspalvelukeskus palvelee normaalisti arkisin klo 7.30–20.00 ja lauantaisin klo 8–15.

Tulkkauspalvelukeskus on suljettu:

Lisää tietoa asiakkaille

Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen yhteystiedot
Alueet ja yhteystiedot -kartta (pdf)
Alueet ja kunnat -lista (pdf).


Kelasta voi hakea maaliskuun loppuun asti rahoitusta kuntoutuksen kehittämiseen

Tiedote. Julkaistu:16.03.2018, 12:40
Kela

Kela myöntää rahoitusta harkinnanvaraisen kuntoutuksen kehittämiseen. Hakemusten pitää olla Kelassa viimeistään 30.3.2018.

Kevään 2018 hankehaussa haetaan erityisesti projekteja, joissa kehitetään uusia käytäntöjä asiakkaiden ohjaamiseksi kuntoutukseen ja tehostetaan nykyisiä käytäntöjä. Lisäksi etsitään uusia ideoita ja välineitä kuntoutuksesta tiedottamiseen ja siihen, miten tietoa kuntoutuksesta voidaan levittää esimerkiksi terveydenhuollolle, asiakkaille ja muille yhteistyötahoille.

Rahoitusta voivat hakea julkisen sektorin toimijat ja muut julkiset yhteisöt tai kuntoutuspalvelujen tuottajat. Rahoitusta ei myönnetä yksityisille henkilöille.

Rahoitusta voidaan myöntää hankehakemuksille, joissa täyttyvät seuraavat ehdot:

Lisätietoa rahoitushausta  



EU:n vammaiskortti tulee Suomessa käyttöön toukokuussa 2018

Tiedote. Julkaistu:12.03.2018, 11:27
Kela

EU:n vammaiskortti (EU Disability Card) tulee Suomessa käyttöön toukokuussa 2018. Korttia haetaan Kelasta, minkä jälkeen asiakas tilaa sen kortin toimittajalta. Kortin jakelujärjestelmää kehitetään parhaillaan.

Vammaiskortti on vapaaehtoinen ja maksullinen kortti, joka toimii vammaisten henkilöiden kommunikoinnin ja osallistumisen apuvälineenä Suomessa ja muissa EU-maissa.

Vammaiskorttia näyttämällä vammainen henkilö voi osoittaa tuen tarpeensa esimerkiksi matkoilla, tapahtumissa ja käyttäessään erilaisia palveluita. Kaikille EU-maille yhtenäisen kortin avulla myös asiakaspalvelu helpottuu.

Tarkista ensin, onko sinulla oikeus vammaiskorttiin

Vammaiskorttia voivat hakea henkilöt, joilla on kunnan tai Kelan myöntämä päätös, jonka perusteella voi saada kortin. Osa päätöksistä oikeuttaa A-merkintään, jolla asiakas voi osoittaa tarvitsevansa avustajaa tai tukihenkilöä.

Hakemus lähetetään Kelaan

Lähetä vammaiskorttihakemus Kelaan. Hakuohje ja lomake löytyvät Kelan verkkosivuilta ja Vammaiskortti.fistä toukokuussa 2018. Lomakkeita voi myös pyytää Kelan palvelupisteistä.

Kun asiakas on toimittanut lomakkeen Kelaan, Kela tarkistaa, onko asiakkaalla virallinen päätös, jonka perusteella voi saada kortin. Jos asiakkaalla on tarvittava päätös, Kela antaa asiakkaalle oikeuden kortin tilaamiseen.

Kortti tilataan kortin toimittajalta

Kun asiakkaalla on oikeus kortin tilaamiseen, hän saa kortin toimittajalta viestin ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen. Viestissä olevan linkin kautta asiakas pääsee tilausjärjestelmään.

Ennen varsinaista tilausta asiakas tai hänen tukihenkilönsä täydentävät hakemusta verkossa. Asiakas lisää hakemukseen valokuvansa ja tarkistaa Kelassa esitäytetyt tiedot. Hän voi myös lisätä korttiin tuen tarvetta selventäviä symboleita tai QR-koodin.

Asiakas vahvistaa tilauksen maksamalla kortin omakustannehinnan. Sen jälkeen kortti lähetetään asiakkaalle postitse.

Kaikissa kortin hakemista ja vammaiskorttia koskevissa kysymyksissä voi olla yhteydessä vammaiskorttitoimistoon sähköpostitse tai soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon.

Vammaiskortti on kehitetty yhteistyössä

Vammaiskortin käyttöönottoa on valmisteltu Euroopan komission rahoittamassa Vammaiskortti-hankkeessa vuodesta 2016 lähtien. Kehittämisessä on ollut mukana laaja joukko vammaisjärjestöjä, palveluntarjoajia, sosiaali- ja terveysministeriö, Kela sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vammaiskortin käyttöönoton koordinoinnista vastaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö. Vuodesta 2018 lähtien kehittämistyötä tukee STEA Veikkauksen tuotoista.

Lisää tietoa verkossa:

Lisää tietoa kaikista korttiin liittyvistä asioista:


Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun tilastotiedote: Vuonna 2017 tulkkaustilausten määrä kasvoi lähes 7 %

Tiedote. Julkaistu:05.03.2018, 11:27
Kela

Katso tiedote suomalaisella viittomakielellä

 

infograafi_tulkkauspalvelu_tilasto2017

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun vuosi 2017 oli kiireinen: tilauksia tehtiin 152 000 ja tilausmäärä kasvoi 6,8 % vuodesta 2016. Tulkki löytyi 137 000 tilaukseen, eli 95 %:iin kaikista tilauksista.

Tulkkauspalveluun oli vuonna 2017 oikeutettu yhteensä 6 000 henkilöä ja palvelua käytti 3 400 henkilöä. Asiakas lasketaan tulkkauspalvelun käyttäjäksi, jos hän käyttää sitä vähintään yhden tunnin vuodessa. Heistä suurin osa, 2 400 asiakasta, oli kuulovammaisia. Puhevammaisia käyttäjiä oli 780 ja kuulonäkövammaisia 270. Palveluun oikeutettujen määrä kasvoi, mutta käyttäjien määrä pysyi lähes vuoden 2016 tasolla.

Vuonna 2017 tulkkauspalvelun asiakkaat tekivät yhteensä 152 000 tilausta, mikä on 6,8 % enemmän kuin vuonna 2016. Kuulovammaiset asiakkaat tekivät 83 000 tilausta, puhevammaiset 44 000 tilausta ja kuulonäkövammaiset 25 000 tilausta. Kaikkien asiakasryhmien tilausmäärät kasvoivat. Eniten kasvoivat puhevammaisten (12,8 %) ja kuulonäkövammaisten (13,7 %) tekemien tilausten määrät. Opiskelutulkkaustilaukset ovat mukana luvuissa.

Vuonna 2017 yhteensä 137 000 tilaukseen löytyi tulkki ja 5 100 tilausta peruutettiin. Tulkkia ei löytynyt 8 000 tilaukseen.

– Tämä tarkoittaa, että noin yhdeksään tilaukseen kymmenestä löytyi tulkki viime vuonna. Käytännössä on liki mahdotonta, että jokaiseen tilaukseen löytyisi tulkki, koska tulkkien saatavuus vaihtelee. Seuraamme, miten uusi malli alkaa toimia ja missä on korjattavaa, sanoo Osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen.

Kuulovammaisten asiakkaiden tilauksista 97 %:iin löytyi tulkki. Puhevammaisten tilauksista 88 %:iin ja kuulonäkövammaisten tilauksista 98 %:iin löytyi tulkki. Vaikka ruotsinkielisten asiakkaiden tilanne on kaikilla alueilla haasteellinen, vuonna 2017 ruotsinkielisten tilauksista noin 86 %:iin löytyi tulkki. Tulkin saamiseen vaikuttaa esimerkiksi tulkkien alueellinen ja ajallinen saatavuus.

Kela kilpailutti palvelun vuonna 2017 ja uusi kausi lähti käyntiin joulukuussa. Tammikuussa 2018 asiakkaat tekivät 13 400 tulkkitilausta. Tulkki löytyi 12 100 tilaukseen, 390 peruutettiin ja 650 tilaukseen ei löytynyt tulkkia.

Kelan verkkosivuilta löytyy tilastoja vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun käyttäjämääristä vuodesta 2011. Kevään 2018 aikana verkkosivuille tuodaan myös muita tulkkauspalvelua koskevia tilastoja. Tilastotiedotteen luvut on pyöristetty.

 

Lisää tietoa asiakkaille:


Usein kysyttyjä kysymyksiä vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta koottu Kelan verkkosivuille

Tiedote. Julkaistu:15.02.2018, 09:35
Kela

 Katso tiedote viittomakielellä: https://www.youtube.com/watch?v=koxX6CPCYNI

 

Miksi tulkin nimi kerrotaan niin myöhään? Miksi tilauksessa pitää kertoa mihin tulkkia tarvitaan? Miksi tulkkauspaikan osoite pitää ilmoittaa?

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun uusi palvelumalli on tuonut mukanaan uudistuksia ja asiakkailla on ollut alkuvuodesta paljon kysyttävää. Nyt Kelan verkkosivuille on koottu asiakkaiden tueksi usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia.

Asiakkaat ovat muun muassa kysyneet, miksi tulkin nimi kerrotaan myöhemmin kuin ennen ja miksi tulkkauksen tarpeesta pitää kertoa mahdollisimman tarkasti.

– Tulkin nimi kerrotaan tilausta edeltävänä päivänä klo 16. Päädyimme tähän, koska tulkki voi eri syistä vaihtua ja osa asiakkaista on toivonut, ettei viestejä tulisi niin paljon. Jos asiakas haluaa tietää tulkin nimen aiemmin, hän voi missä vaiheessa tahansa pyytää sitä, sanoo etuuspäällikkö Niina Järviö.

Miksi tulkkauksen tarve pitää kertoa etukäteen?

– Palvelu on tarkoitettu vuorovaikutustilanteisiin, joissa tarvitaan tulkkausta. Lisäksi tulkin pitää voida valmistautua tehtäväänsä. Riittää, että ilmoittaa esimerkiksi, että on menossa vakuutusyhtiöön käymään tai päiväkodin kevätjuhlaan, Niina Järviö sanoo.

– Tulkkauspaikan osoite pitää ilmoittaa, jotta tilaus voidaan kirjata välitysjärjestelmään. Kela ei saa tietoja tulkilta. Myös tulkin työnantaja tarvitsee tiedon.

Lisää usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia löytyy Kelan verkkosivuilta.

Uusituilla verkkosivuilla hyödyllistä tietoa

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta kertovat verkkosivut päivitettiin vuodenvaihteessa. Sivujen rakenne on nyt selkeämpi, ja sieltä löytyy myös hyödyllinen pikaopas. Lisäksi sivuille on lisätty kuvamateriaaleja, joista on hyötyä esimerkiksi puhevammaisille asiakkaille. Sisältöjä päivitetään tarpeen mukaan.

– Tämän vuoden aikana on tarkoitus pohtia sitä, miten viestintää kehitetään niin, että huomioidaan kaikki asiakasryhmät. Pohdimme myös sitä, miten pystyisimme tavoittamaan kaikki asiakkaat mahdollisimman hyvin. Kaikki eivät osaa tai pysty käyttämään verkkoa, sanoo viestinnän asiantuntija Laura Rahka.

Usein kysyttyjä kysymyksiä täydennetään tarpeen mukaan.

 

Lisätietoja asiakkaille:

Lisätietoja medialle:

Kela järjestää tulkkauspalvelua kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vammansa vuoksi tulkkausta muun muassa työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin ja harrastuksiin. Vuonna 2017 tulkkauspalveluun oikeutettuja asiakkaita oli 6 000, ja sitä käytti 3 400 asiakasta. Tulkkitilauksia tehtiin 152 000 kertaa, kun vuonna 2016 tilauksia tehtiin 142 000. Vuonna 2016 palvelun kustannukset olivat 42,9 milj. euroa. Palvelu on käyttäjille maksuton.


Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelussa mukana yli 750 tulkkia

Tiedote. Julkaistu:09.02.2018, 10:25
Kela

 

 

 Katso tiedote suomenkielisellä viittomakielellä: https://youtu.be/tGu968TlQCs

Tulkkauspalvelun uusi kausi on käynnistynyt vauhdikkaasti. Valtaosalla asiakkaista on riittävästi tulkkeja. Joillekin alueille ja ruotsinkielisille asiakkaille ei saatu täydennyshankinnoissakaan tarpeeksi tulkkeja.

– Asiakkaat ovat löytäneet uudet alueelliset yhteystiedot, ja tilausten tekeminen sujuu hyvin. Ensimmäinen kuukausi on jo osoittanut, että tilausten määrät vaihtelevat eri alueilla. Eniten tilauksia on tehty Läntiseltä alueelta ja vähiten Pohjanmaalta, kertoo Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen päällikkö Sari Paloposki.

Vammaisten tulkkauspalvelun hankinta alkoi keväällä 2017. Varsinaisen hankinnan jälkeen Kela teki täydennyshankintoja niille alueille, joille ei saatu riittävästi tulkkeja.

Uudenmaan, Keskisen ja Läntisen alueen kaikille suomenkielisille asiakasryhmille saatiin tarvittava määrä tulkkeja. Muille alueille ja ruotsinkielisille asiakkaille ei saatu täydennyshankinnoissakaan riittävästi tulkkeja (Tulkkiresurssit 5.1.2018 [www.kela.fi/documents/10180/0/Tulkkiresurssi_5.1.2018/]. Arvio tulkkien määrästä perustui vuosien 2010–2016 tilastotietoon palvelun tarpeesta ja käytöstä sekä arvioon käytön kasvusta vuoteen 2021 asti.

– Palvelun jakaminen 6 alueeseen toi näkyviin sen, että kaikilla alueilla ei ole tarpeeksi tulkkeja. Palvelun järjestäminen on haasteellista, jos tulkkeja ei ole saatavilla, sanoo osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen.

Tulkkauspalvelua tuottaa tällä hetkellä 753 tulkkia.  

Yhteistyöverkosto aloitti työnsä

Vammaisten tulkkauspalvelun yhteistyöverkosto aloitti työnsä 6 asiakasjärjestön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kelan edustajien voimin 23. tammikuuta.

Uudessa verkostossa asiakasjärjestöt voivat nostaa esiin palveluun liittyviä kysymyksiä ja huolenaiheita sekä esittää kehitysideoita. Kelassa toivotaan, että työ johtaa aitoon vuoropuheluun palvelun kehittämiseksi.

– Verkostossa ei ole tarkoitus käsitellä yksittäisten asiakkaiden asioita, vaan pikemminkin keskustella kokonaisuuksista ja siitä, miten palvelua voidaan kehittää kaikkien asiakasryhmien tarpeiden perusteella, Mikko Toivanen sanoo.

Yhteistyöverkostossa ovat mukana CP-liitto, Finlandssvenska Teckenspråkiga, Kehitysvammaliitto, Kuurojen Liitto, Suomen Kuurosokeat ja Svenska Hörselförbundet.

 

Lisätietoja asiakkaille:

Lisätietoja medialle:

Kela järjestää tulkkauspalvelua kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vammansa vuoksi tulkkausta muun muassa työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin ja harrastuksiin. Vuonna 2017 tulkkauspalveluun oikeutettuja asiakkaita oli 6 000, ja sitä käytti 3 400 asiakasta. Tulkkitilauksia tehtiin 152 000 kertaa, kun vuonna 2016 tilauksia tehtiin 142 000. Vuonna 2016 palvelun kustannukset olivat 42,9 milj. euroa. Palvelu on käyttäjille maksuton.


Jyväskylän yliopiston työntekijöiden tulkkaus hoidetaan poikkeusjärjestelyllä kesään asti

Tiedote. Julkaistu:15.01.2018, 12:41
Kela

Jyväskylän yliopisto saa luvan tuottaa tulkkauspalvelua omille työntekijöilleen 31.5.2018 asti.

Jyväskylän yliopistossa työskentelee muutama vaativaa akateemista tulkkausta tarvitseva vammaisten tulkkauspalvelun asiakas. He haluavat käyttää yliopiston omia tulkkeja, koska yliopiston omat tulkit osaavat hyvin akateemisen tulkkauksen.

Jyväskylän yliopisto on hyväksytty Kelan järjestämän tulkkauspalvelun tuottajaksi Keski-Suomessa. Kelan ja palveluntuottajien välisen hankintasopimuksen mukaan sama tuottaja tai saman tuottajan palveluksessa oleva tulkki ei voi tulkata asiakkaalle, jos tuottaja tai hänen palveluksessaan työskentelevä henkilö on samalla tulkkauspalveluun oikeutettu asiakas. Tällöin tulkkauspalvelun tuottaa toinen palveluntuottaja.

Jyväskylän tapauksessa on päätetty tehdä poikkeus 31.5.2018 asti.

– Tiedostamme asiakkaiden tarpeen ja sen, että yliopiston alallaan tekemä työ on korvaamattoman arvokasta. Sopimus antaa tässä tapauksessa rajatun mahdollisuuden väliaikaiseen poikkeusjärjestelyyn, sanoo osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen.

– Poikkeusjärjestely on voimassa toukokuun loppuun asti. Tuottajien ja myös asiakkaiden yhdenvertaisuuden takia asiakkaille järjestetään tämän jälkeen tulkkaus alueen muilta palveluntuottajilta, Toivanen jatkaa.

Alueella on yhteensä 53 tulkkia, jotka tuottavat vaativaa tulkkausta. Heistä 4 on Jyväskylän yliopiston palveluksessa.

– Keskeinen kysymys on, miten akateemista erityisosaamista ja vaativaa työelämän tulkkausta voidaan jatkossa laajentaa ja kehittää? Kelan järjestämässä palvelussa palveluntuottajat saavat yhdenvertaisesti mahdollisuuden tuottaa vaativaa tulkkausta, jolloin kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ja ylläpitää tulkkaustaitojaan, Toivanen sanoo.

Lisätietoja asiakkaille:


Centret för tolktjänst har nya kontaktuppgifter och öppettider från 1.1.2018

Pressmeddelande. Publicerad:29.12.2017, 10:13
Kela

Från början av 2018 ändras kontaktuppgifterna och öppettiderna för Centret för tolktjänst för personer med funktionsnedsättning. Samtidigt förnyas även de fpa.fi-sidor som berättar om tolktjänsten. På webbsidorna finns en hel del nyttig information för både kunder och samarbetsparter.

Öppettider från 1.1.2018:

mån–fre kl. 7.30–20.00
lör kl. 8.00–15.00

Distanstjänstens öppettider ändras inte. Tjänsten är öppen måndag till fredag kl. 8–16. Distanstjänsten betjänar enbart på finskt teckenspråk.

Kontaktuppgifter från 1.1.2018

Område 

Telefon och sms   

E-post

Nyland

020 634 4810  

vatu.nyland@fpa.fi

Västra 

020 634 4811 

vatu.vastra@fpa.fi

Mellersta  

020 634 4813   

vatu.mellersta@fpa.fi

Österbotten 

020 634 4812  

vatu.osterbotten@fpa.fi

Östra   

020 634 4814 

vatu.ostra@fpa.fi

Norra  

020 634 4815       

vatu.norra@fpa.fi

De nya öppettiderna och kontaktuppgifterna finns även på FPA:s webbplats www.fpa.fi/tolktjanst. Webbsidorna förnyas 29.12.2017.

Närmare information för kunderna:


Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen aukioloajat ja yhteystiedot 1.1.2018 alkaen

Tiedote. Julkaistu:29.12.2017, 10:08
Kela

Vuoden 2018 alusta Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen aukioloajat ja yhteystiedot muuttuvat. Lisäksi tulkkauspalvelusta kertovat kela.fi-sivut uudistuvat vuodenvaihteessa. Sivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

Aukioloajat 1.1.2018 alkaen:

ma–pe klo 7.30–20.00
la klo 8.00–15.00

Etäpalvelun aukiolo ei muutu. Palvelu on auki maanantaista perjantaihin klo 8–16.

Yhteystiedot 1.1.2018 alkaen

Alue 

Puhelin ja tekstiviesti    

Sähköposti

Uusimaa   

020 634 4810     

vatu.uusimaa@kela.fi

Läntinen  

020 634 4811      

vatu.lantinen@kela.fi

Keskinen  

020 634 4813        

vatu.keskinen@kela.fi

Pohjanmaa                  

020 634 4812  

vatu.pohjanmaa@kela.fi

Itäinen    

020 634 4814       

vatu.itainen@kela.fi

Pohjoinen  

020 634 4815   

vatu.pohjoinen@kela.fi

Uudet aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät myös Kelan verkkosivuilta www.kela.fi/vatu. Uusitut verkkosivut julkaistaan 29.12.2017.

Lisätietoja asiakkaille:


Työttömän aktiivisuutta seurataan

Tiedote. Julkaistu:29.12.2017, 09:49
Kela

Täyden työttömyysetuuden saaminen edellyttää 1.1.2018 lukien työskentelyä, yritystoimintaa tai osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen.

Täyden työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että 65 maksupäivän tarkastelujaksoon sisältyy vähintään 18 tuntia työskentelyä palkkatyössä, yritystoiminnan ansiotuloa vähintään 241,00 euroa tai osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen 5 päivänä. Esimerkiksi opetusalalla aktiivisuuden osoittamiseen riittää vähempi työmäärä kuin 18 tuntia. Työllistymistä edistäviä toimenpiteitä ovat muun muassa työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu ja työkokeilu.

Jos aktiivisuutta ei kerry tarpeeksi, työttömyysetuutta leikataan 4,65 % seuraavan 65 maksupäivän ajaksi.

Käytännössä vähennys tarkoittaa yhteensä noin yhden työttömyyspäivän korvausta, joka on 32,40 e/pv. Vähennys tehdään täydestä työttömyysetuudesta, johon sisältyvät mahdolliset lapsikorotukset ja korotusosa, mutta ei kulukorvausta.

Jos työttömyysetuutta vähennetään, sen määrä palautuu normaaliksi, kun aktiivisuutta on riittävästi 65 maksupäivän aikana. Etuutta ei pienennetä enempää kuin yhden päivän työttömyysetuuden verran maksukautta kohden aktiivimallin takia, vaikka seuraavienkaan 65 maksupäivän aikana ei olisi riittävää määrää aktiivisuutta.

Asiakas ilmoittaa aktiivisuudesta työttömyysajan ilmoituksessa. Kela seuraa aktiivisuuden täyttymistä ja maksaa työttömyysetuuden sen mukaisesti. Asiakas saa Kelalta päätöksen, jos etuuden määrä muuttuu.

Työkyvyttömyyden tai vamman perusteella etuutta saavat työttömät tai omais- ja perhehoitajat eivät ole aktiivisuuden seurannan piirissä. Myöskään työkyvyttömyyseläkehakemuksen ollessa vireillä tai lyhytkestoisen lomautuksen aikana aktiivisuutta ei edellytetä eikä työttömyysetuutta alenneta.

Työttömyysturvan omavastuuaika lyhenee 7 päivästä 5 päivään 1.1.2018 alkaen.

 

Lisätietoja:

Medialle:
lakimies Eeva Vartio, etunimi.sukunimi@kela.fi, puh. 020 634 0947

Asiakkaille:
Työmarkkinatuki – määrä ja maksaminen
Peruspäiväraha – määrä ja maksaminen


Hallinnollisten asioiden postiosoite muuttuu

Tiedote. Julkaistu:28.12.2017, 12:51
Kela

Kela keskittää hallinnollisen postin vastaanoton. Keskitetty kirjaamo aloittaa toimintansa 2.1.2018.

Uusi, keskitetty kirjaamo tukee Kelan toimintaa erilaisten hallinnollisten asiakirjojen käsittelyssä.

– Keskitetty kirjaamo selkiyttää asiointia hallinnollisissa asioissa. Se myös vahvistaa sitä, että saamme hallinnolliset asiat mahdollisimman nopeasti vireille ja käsittelyyn, kertoo suunnittelija Piia Kaikkonen Kelasta.

– Myös hallinnollisten asioiden käsittely on nykyään Kelassa sähköistä. Kirjaamo siirtää sähköpostitse tai postitse tulleet, yhteistyötahojen ja henkilöasiakkaiden lähettämät hallinnolliset asiakirjat Kelan tietojärjestelmiin.

Kelan kirjaamoon lähetetään Kelassa käsiteltävät hallinnolliset asiat. Näitä ovat esimerkiksi lausunto- ja selvityspyynnöt, hallinnolliset päätökset, asiantuntijakuulemiset, nimeämispyynnöt, rekisteritietojen tarkastuspyynnöt, lokitietopyynnöt, viralliseen yhteistyöhön liittyvät asiakirjat ja kirjeenvaihto, kantelut, vahingonkorvausvaatimukset sekä tietopyynnöt.

Kirjaamo tukee Kelan strategista tavoitetta tarjota erinomainen asiakaskokemus yhdenvertaisesti ja vastuullisesti.

Kelan kirjaamon yhteystiedot 2.1.2018 alkaen

Puhelin: 020 634 7710, arkisin klo 8.15–16.00

Postiosoite: Kela, Kirjaamo, PL 450, 00056 Kela 

Sähköposti: kirjaamo(a)kela.fi

Jos viestisi sisältää salassa pidettävää tietoa, käytä suojattua sähköpostia.

Henkilöasiakkaat asioivat etuusasioissa kuten ennenkin

Henkilöasiakkaat asioivat omissa etuusasioissaan kuten ennenkin. Etuushakemuksen voi tehdä turvallisesti verkossa Kelan asiointipalvelussa (www.kela.fi/asiointi) tai lähettämällä hakemus postitse Kelaan.

Katso Kelan postiosoitteet osoitteesta www.kela.fi/postiosoitteet.

 

Lisätietoja asiakkaille

2.1.2018 lähtien Kirjaamo www.kela.fi/yhteystiedot-hallinto

Kelan verkkoasiointipalvelu
http://www.kela.fi/asiointi

Kelan postiosoitteet

http://www.kela.fi/postiosoitteet


 

Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen huoltajan psyykkinen hyvinvointi tulee huomioida hoitoa ja kuntoutusta suunniteltaessa

Tiedote. Julkaistu:20.12.2017, 11:01
Kela

Huoltajien yleisimpiä huolenaiheita olivat syyllisyyden tunne ja oma jaksaminen, tuore tutkimus osoittaa.

Vanhemmuuteen liittyvä huoli, mielialaoireilu ja ahdistuneisuus olivat neuropsykiatrisesti oireilevien lasten äideillä yleisempiä kuin isillä. Itsearvioitua lievää mielialaoireilua esiintyi noin kolmasosalla tutkimukseen osallistuneista äideistä ja viidesosalla isistä. Toisaalta voimakkaan vanhemmuuteen liittyvän huolen yhteys huoltajan psyykkiseen kuormittuneisuuteen oli äideillä ja isillä hyvin samankaltaista.

– Tutkimuksemme mukaan yleisimpiä vanhemmuuteen liittyviä huolenaiheita olivat syyllisyyden tunne ja oma jaksaminen. Merkittävää syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteeseen liittyvää huolta koki äideistä noin 54 % ja isistä 25 %. Lapsiperheille suunnatuissa kyselyissä merkittävän huolen yleisyys on puolestaan ollut noin 5 %, Kelan erikoistutkija Miika Vuori toteaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin Kelan kehittämään monimuotoiseen perhekuntoutukseen (LAKU- ja Etä-LAKU perhekuntoutus) ohjattujen lasten huoltajien vanhemmuuteen liittyviä huolia ja psyykkistä hyvinvointia kuntoutuksen alkaessa. Tutkimukseen osallistui 186 äitiä ja 144 isää yhteensä 198 perheestä.

– Tuloksemme kertovat myös siitä, että perheiden elämäntilanteet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia. Osa huoltajista (n. 30 % äideistä ja 55 % isistä) ilmaisi korkeintaan lievää huolta. Esimerkiksi lievä huoli saattaa vahvistaa aikuisen herkkyyttä tunnistaa lapsen tarpeita . Voimakas huoli omasta vanhemmuudesta saattaa sen sijaan kertoa kasvatushaasteista ja yksilöllisen tuen tarpeesta, Vuori huomauttaa.

Yksilöllinen tuki tärkeää

Kela järjestää lapsille ja perheille vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja harkinnanvaraista kuntoutusta. Kelan järjestämän kuntoutuksen tehtävä on täydentää julkista terveydenhuoltoa.

– Kansainvälisissä hoitotutkimuksissa on todettu, että lapsen neuropsykiatrinen oireilu yhdistettynä huoltajan voimakkaaseen psyykkiseen kuormittuneisuuteen, kuten mielialaoireiluun, saattaa edellyttää yksilöllisen tuen järjestämistä, Vuori sanoo.

– Kelan kehittämä monimuotoinen perhekuntoutus on yksi esimerkki tällaisesta yksilöllisestä psykososiaalisen tuen muodosta. Käytännössä siinä yhdistyvät vanhempainohjaus ja perheterapeuttinen työskentely sekä lapsen yksilökäynnit. Suomessa on melko vahva yksilöterapiaperinne. Hoitosuositukset kuitenkin korostavat, että vanhempainohjauksen tulisi olla psykososiaalisen tuen perusta, Vuori toteaa.

Vuoren mukaan Turun yliopiston Voimaperheet-tutkimushanke ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella käynnissä oleva Ihmeelliset Vuodet -interventiotutkimus ovatkin merkittäviä myös Kelan täydentävän roolin kannalta. Voimaperheet on alle kouluikäisten lasten huoltajille suunnattu etähoitomalli, jossa ohjaus tapahtuu puhelimen välityksellä. Ihmeelliset Vuodet on puolestaan vertaistukeen ja kasvokkaisiin tapaamisiin pohjautuva ryhmämuotoinen tuen malli.

–Toukokuussa päivitetyssä ADHD:n Käypä hoito -suosituksessa korostetaan psykososiaalisen tuen tärkeyttä. Lisäksi suositukseen on kirjattu, että tuen tarve tulee arvioida yksilöllisesti. Ideaalitilanteessa perheet saavat elämäntilanteeseensa kulloinkin parhaiten soveltuvaa apua. Tämän toteutuminen edellyttää kotimaista psykososiaalisten tukimuotojen tutkimusta ja ylipäätään nykyistä jäsentyneempää kokonaiskuvaa tarjolla olevista  hoitomuodoista, Vuori sanoo.

Kelan monimuotoisen perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistyö on alkanut vuonna 2010 ja jatkuu vuoden 2018 loppuun.

 

Julkaisu:

Vuori Miika, Tuulio-Henriksson Annamari, Autti-Rämö Ilona. Vanhemmuuteen liittyvät huolenaiheet ja psyykkinen hyvinvointi neuropsykiatrisesti oireilevien lasten huoltajilla. Kuntoutus 2017, 3–4: 20–33.

 

Lisätietoa tutkimuksesta:

Miika Vuori

Erikoistutkija, Kelan tutkimus

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Lisätietoa perhekuntoutuksen kehittämistoiminnasta:

Jarkko Honkonen

Suunnittelija

Etuuspalvelujen tulosyksikkö

etunimi.sukunimi@kela.fi


Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2018

Tiedote. Julkaistu:19.12.2017, 09:22
Kela

Ensi vuonna suuria muutoksia on tulossa muun muassa työttömyysturvaan ja opintotukeen. Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien määriin ei tule ensi vuonna indeksikorotusta, mutta joihinkin etuuksiin on tulossa tasokorotus.

Seuraavassa käydään läpi kaikki Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan tulevat keskeiset muutokset. Osa muutoksista on hallituksen esityksiä, joita eduskunta ei ole vielä käsitellyt. Kaikkia lakejakaan ei ole vielä vahvistettu. Päivitämme Kelan verkkosivuille lopulliset tiedot muutoksista.

Eduskunta on päättänyt, että kansaneläkeindeksi pysyy vuonna 2018 vuoden 2017 tasolla. Kelan maksamien, kansaneläkkeeseen sidottujen etuuksien euromäärät säilyvät siis samoina kuin tänä vuonna.

Eduskunta on kuitenkin tehnyt muutamia tasokorotuksia tai muita lakimuutoksia, jotka vaikuttavat joidenkin kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromääriin.

 18–19-vuotiaiden mahdollisuus saada opintorahaa paranee

Vuoden 2018 alusta alkaen vanhempien tulot eivät enää vaikuta itsenäisesti asuvan, 18–19-vuotiaan toisen asteen opiskelijan opintorahan määrään. Nämä opiskelijat voivat saada perusmääräisen opintorahan (250,28 e/kk). Jos opiskelija ei vielä saa opintorahaa, hänen on haettava sitä.

Opintotukeen tulee vuoden alusta myös muita muutoksia. Tulovalvonnan vuositulorajoja korotetaan 1 %:lla, ja opintotuen maksupäivä muuttuu. Opintoraha, asumislisä ja koulumatkatuki maksetaan vuoden alusta alkaen kuukauden 1. päivänä tai sitä seuraavana pankkipäivänä. Korkeakouluopiskelija voi saada enimmäistukiajan pidennyksen aiempaa helpommin, kun suorittamatta olevien opintojen määrä ei enää vaikuta pidennyksen saamiseen.

Korkeakoulujen opintotukilautakuntien toiminta päättyy, ja samalla opintotukihakemusten käsittely lakkaa kaikissa yliopistoissa vuoden 2017 lopussa. Korkeakouluopiskelijoiden kaikki opintotukiasiat ratkaistaan vastaisuudessa Kelassa. Muutos ei edellytä opiskelijalta toimenpiteitä.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka mukaan alle 18-vuotiaan lapsen huoltajan opintorahaan lisätään huoltajakorotus 75 e/kk. Lasten lukumäärä ja se, kenen luona lapsi asuu, eivät vaikuta huoltajakorotuksen saamiseen. Kela myöntää huoltajakorotuksen automaattisesti. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018.

Työn vastaanottamista ja yrittäjyyttä tuetaan

Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ensi vuonna 32,40 e/pv.

Työttömyysturvan omavastuuaika lyhenee 5 päivään 7 päivästä. 

Liikkuvuusavustuksen ehtoja lievennetään. Liikkuvuusavustusta voidaan jatkossa maksaa myös osa-aikatyöhön, jota tehdään alle 18 tuntia viikossa. Avustuksen saa vain tosiasiallisilta eli tehdyiltä työpäiviltä.

Jos työn vastaanottaminen edellyttää kouluttautumista, liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös koulutuksen ajalta, kunhan tuen muut ehdot täyttyvät. Liikkuvuusavustukseen on lisäksi tulossa 3 kuukauden takautuva hakuaika. Avustuksen voi saada korotettuna, jos tuensaajalla on alaikäisiä lapsia tai työ- tai koulutusmatka on erityisen pitkä (yli 200 km).

Työttömänä aloitettu yritystoiminta ei jatkossa estä työttömyysetuuden saamista neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Toiminnasta mahdollisesta saatavat tulot sovitellaan työttömyysetuuden kanssa.

Jos hallituksen esitys ns. aktiivimallista tulee voimaan, täyden työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että 65 maksupäivän ajanjaksoon sisältyy vähintään 18 tuntia työskentelyä tai 5 päivää osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Muutoin työttömyysetuus pienenee 4,65 % seuraavan 65 maksupäivän ajaksi. Käytännössä etuutta leikataan tällöin noin yhden työttömyyspäivän korvauksen verran (32,40 e).

Aktiivimallin ehdot täyttyvät palkkatyössä, yritystoiminnassa tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin. Niitä ovat muun muassa työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu ja työkokeilu. Työttömyysetuuden määrä palautuu normaaliksi, kun ehdot täyttyvät 65 maksupäivän tarkastelujakson aikana.

Työkyvyttömyyden tai vamman perusteella etuutta saavat työttömät tai omais- ja perhehoitajat eivät ole mallin piirissä. Myöskään työkyvyttömyyseläkehakemuksen ollessa vireillä tai lyhytkestoisen lomautuksen aikana aktiivisuutta ei edellytetä eikä työttömyysetuutta leikata.

Kaikkia työttömyysturvaan liittyviä lakeja ei ole vielä hyväksytty. Ns. aktiivimalli on eduskunnan toisessa käsittelyssä tänään 19.12.2017.

Yleisen asumistuen enimmäisasumismenot säilyvät ennallaan

Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja tarkistetaan jatkossa vuokraindeksin sijaan elinkustannusindeksin mukaan. Vuonna 2018 enimmäisasumismenot pysyvät kuitenkin ennallaan eli samoina kuin vuonna 2017. Enimmäisasumismenoilla tarkoitetaan asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärää.

Toimeentulotuen perusosa suurenee

Toimeentulotuen perusosaa korotetaan vuonna 2018. Yksin asuvalla henkilöllä perusosan määrä on vuoden 2018 alusta alkaen 491,21 e/kk.

Perustoimeentulotuki on viimesijainen etuus. Korotus turvaa toimeentulotuen tason, vaikka suurin osa kansaneläkeindeksiin sidotuista etuuksista säilyy samansuuruisina kuin tänä vuonna.

Kalliita lääkkeitä käyttävien lääkeostoihin helpotusta

Yli 1 000 euroa maksavista erityisen kalliista lääkkeistä saa korvauksen vain kuukauden tarvetta vastaavasta määrästä kerrallaan. Vuoden 2018 alusta kallista lääkettä voi ostaa yhdellä kerralla määrän, jolla lääkekustannusten vuosiomavastuu eli lääkekatto ylittyy.

Lääkekatto säilyy ennallaan (605,13 e/kalenterivuosi). Jos se ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta 2,50 euron omavastuun. Kalliissa lääkkeissä omavastuu on 0,21 euroa jokaiselta alkavalta hoitoviikolta.

Sairauden ja kuntoutuksen ajalta maksettaviin päivärahoihin tasokorotus

Sairauspäivärahan sekä kuntoutus- ja erityishoitorahan vähimmäismääriä korotetaan 0,91 e/pv. Uusi vähimmäismäärä on 24,64 e/arkipäivä.

Nuorten kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärä on ensi vuonna 31,02 e/arkipäivältä (30,41 e/pv vuonna 2017).

Kela muuttaa jo maksussa olevat päivärahat automaattisesti.

Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika lyhenee

YEL-vakuutetun yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika lyhenee yhteen päivään. Nykyään omavastuuaika on sairastumispäivä ja kolme sitä seuraavaa arkipäivää. Jatkossa omavastuuaikaan kuuluu vain sairastumispäivä. Vuonna 2018 alkavissa työkyvyttömyysjaksoissa YEL-vakuutuksen on oltava voimassa sairastumispäivänä, jotta yrittäjä voi saada YEL-päivärahaa sairauspäivärahan omavastuuajalta.

Molemmat vanhemmat voivat saada erityishoitorahaa kotona tapahtuvan saattohoidon ajalta

Erityishoitoraha on korvaus ansionmenetyksestä tilanteessa, jossa alle 16-vuotiaan sairaan tai vammaisen lapsen huoltaja ei voi tehdä työtään, koska hän osallistuu lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen.

Vuoden 2018 alusta erityishoitorahaa voidaan maksaa samalta ajalta molemmille vanhemmille kotona tapahtuvan saattohoidon ajalta.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu pienenee

Vuonna 2018 työnantajan sairausvakuutusmaksu on 0,86 % työnantajan maksamasta palkasta (1,08 % vuonna 2017).

Vuonna 2018 Suomessa vakuutettujen palkansaajien päivärahamaksu on 1,53 % palkasta (1,58 % vuonna 2017). Myös MYEL-yrittäjillä päivärahamaksu on 1,53 % työtulosta. YEL-vakuutetut yrittäjät maksavat päivärahamaksun lisäksi lisärahoitusosuuden 0,17 % eli yhteensä 1,70 % (vuonna 2017 yhteensä 1,64 %). Jos palkkatulon ja yrittäjien työtulon yhteismäärä jää alle 14 020 euron, päivärahamaksua ei makseta ollenkaan.

Palkansaajat ja yrittäjät eivät maksa sairaanhoitomaksua vuonna 2018. Tilanne oli sama myös vuonna 2017. Eläke- ja etuustuloista perittävä sairaanhoitomaksu on 1,53 % (vuonna 2017 1,45 %). Se sisältyy ennakonpidätykseen.

Työterveyshuollon korvausten enimmäismäärät suurenevat

Kela korvaa yrittäjälle hänen omia työterveyshuollon kustannuksiaan vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien mukaan. Yrittäjäkohtainen vuodelle 2018 vahvistettu enimmäismäärä suurenee noin 0,3 %. Työnantajalle tilikaudelta 2017 maksettavan työntekijäkohtaisen korvauksen enimmäismäärä suurenee niin ikään noin 0,3 %.

Yrittäjän työterveyshuollon suorakorvauksia entistä useammalle

Vuoden 2018 alusta yrittäjä voi saada omista työterveyshuoltokustannuksistaan suorakorvauksen myös yksityiseltä palveluntuottajalta. Tähän asti se on ollut mahdollista vain terveyskeskukselta ostetusta työterveyshuollosta. Yksityisen palveluntuottajan täytyy tehdä Kelan kanssa tilityssopimus, jotta se voi hakea korvaukset yrittäjän puolesta.

Kuntoutustuki ei estä yrittäjän työterveyshuollon korvauksia

Yrittäjät, joiden YEL- tai MYEL-vakuutus on lakkautettu työkyvyttömyyden perusteella, voisivat kuntoutustuella tai määräaikaisella tapaturmaeläkkeellä ollessaan saada työterveyshuollon korvauksia. Muutos odottaa presidentin vahvistusta.

Maatalousyrittäjän tilakäynnin korvaus muuttuu

Vuoden 2018 alusta Kela maksaa maatalousyrittäjälle työpaikkaselvityksen (tilakäynnin) kustannuksista 50 % tai 60 % sairausvakuutuslain mukaista korvausta ja enintään 40 % valtion muista varoista maksettavaa korvausta.

Maatalousyrittäjä saa siis korvausta

  • 100 % tilakäynnin kustannuksista, jos yrittäjä on sopinut työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytännöstä ja toimenpiteistä
  • 90 % tilakäynnin kustannuksista, jos yrittäjä ei ole sopinut työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytännöstä ja toimenpiteistä.

Työterveyshuollon korvausta maksetaan kuitenkin aina enintään yrittäjäkohtaiseen vuotuiseen enimmäismäärään saakka.

Eläkettä saavan perushoitotuki suurenee

Eläkettä saavan perushoitotuki suurenee 8,81 eurolla. Korotus ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä, vaan se maksetaan automaattisesti. Hoitotuen muut tukitasot pysyvät ennallaan. Myös muut vammaistuet pysyvät ennallaan.

Eläkettä saavan perushoitotuen uusi määrä on 70,52 e/kk. Korotettu hoitotuki on 153,63 e/kk ja ylin hoitotuki 324,85 e/kk.

Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet pysyvät ennallaan. Perusvammaistuki on 92,14 e/kk, korotettu vammaistuki 215 e/kk ja ylin vammaistuki 416,91 e/kk.

Veteraanilisä pysyy ennallaan.

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu uudistuu vuoden 2018 alusta

Vuoden 2018 alusta vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun sopimuskausi vaihtuu ja palvelu uudistuu. Asiakas voi halutessaan vaikuttaa siihen, kuka hänelle tulkkaa. Lisäksi tulkki pyritään löytämään niin läheltä asiakasta kuin mahdollista.

Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat muuttuvat 1.1.2018 alkaen. Uudet alueelliset yhteystiedot ja keskuksen aukioloajat löytyvät uusituilta verkkosivuilta (www.kela.fi/vatu) 29.12.2017 alkaen.

Perhe-etuuksiin korotuksia

Yksinhuoltajakorotus suurenee. Vuoden 2018 alusta korotus on 53,30 e/kk jokaisesta lapsesta, josta maksetaan lapsilisää (48,55 e/kk vuonna 2017). Laki odottaa vielä presidentin vahvistusta.

Täysi elatustuki suurenee ja on 156,39 e/kk (155,50 e/kk vuonna 2017).

Elatustukeen liittyvä maksukyvyttömyysraja nousee. Elatusvelvollisen uusi maksukyvyttömyysraja on 1 103,43 e/kk. Tuloraja lasta kohden on 275,86 e/kk. Vuoden 2017 määrät ovat 1 097,14 e/kk ja 274,29 e/kk.

Kela ei maksa elatustukea, jos lapsi voi elättää itsensä omilla tuloillaan. Lapsen ansio- ja pääomatulojen rajat nousevat ja ovat ensi vuonna 772,40 e/kk, kun lapsi asuu kotona, ja 1 103,43 e/kk, kun hän asuu itsenäisesti. Vuonna 2017 rajat olivat 768,00 e/kk ja 1 097,14 e/kk.

Äitiysavustuksen määrä voi suurentua. Jos asetus annetaan suunnitelman mukaan vielä loppuvuodesta, äitiysavustuksen määrä on keväällä 170 euroa. Nykyään se on 140 euroa. Perhe voi valita avustukseksi joko äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman.

Sekä vanhempainpäivärahan että erityishoitorahan vähimmäismäärä suurenee vuonna 2018. Molempien määrä on 24,64 e/pv (23,73 e/pv vuonna 2017). Laki odottaa vielä presidentin vahvistusta.

Takuueläkkeeseen korotus, muut eläkkeet ennallaan

Takuueläkkeeseen tulee 15,01 euron korotus. Kansaneläkeindeksiin sidottu kansaneläke säilyy ennallaan, samoin Kelan maksamat perhe-eläkkeet.

Vuonna 2018 takuueläkkeen kuukausittainen täysi määrä suurenee nykyisestä 760,26 eurosta 775,27 euroon. Kansaneläke on sama kuin tänä vuonna eli yksin asuvalle 628,85 e/kk ja parisuhteessa elävälle 557,79 e/kk.

Lesken alkueläke on 324,33 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 101,59 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 59,68 e/kk.

Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 21,93 e/kk.

Eläketuki suurenee

Eläketuki on takuueläkkeen suuruinen. Sen määrä on vuonna 775,27 e/kk.

Eläkkeensaajan asumistuessa muutoksia

Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 1,8 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä. Asumismenojen enimmäismäärä on 1. kuntaryhmässä 8 097 e/v, 2. ryhmässä 7 447 e/v ja 3. ryhmässä 6 533 e/v. Korvaus omakotitalon kuukausittaisistakunnossapitokustannuksista suurenee 42,32 euroon (41,57 e/kk vuonna 2017).

Korotukset otetaan huomioon seuraavassa eläkkeensaajan asumistuen tarkistuksessa. Huomioon otettavat lämmitys- ja vesikustannukset pysyvät ennallaan.

Töissä eläkkeensaajana

Eläkkeellä oleva henkilö voi käydä töissä. Jos henkilö saa Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, hän voi vuonna 2018 ansaita enintään 737,45 e/kk. Ansioraja on sama kuin vuonna 2017. Se on yläraja, vaikka henkilö saisi Kelan tuen ja eläkkeen lisäksi työeläkettä, jonka ansioraja on korkeampi. Yrittäjillä otetaan huomioon yrittäjien eläkelakien mukainen työtulo tai yrittäjävakuutuksen puuttuessa tosiasiallinen yrittäjänä ansaittu työtulo. 

Jos ansioraja ylittyy, siitä on ilmoitettava Kelaan. Tällaisessa tilanteessa kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen yleensä keskeytyy.

Muutoksia työntekijöiden sosiaaliturvaan

Vuoden 2018 alusta EU-alueen ulkopuolelta tulevilla kausityöntekijöillä ja yrityksen sisäisen siirron saaneilla työntekijöillä (ns. ICT-työntekijä) on oikeus Suomen sosiaaliturvaan, jos työskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään 4 kuukautta. Kausityöllä tarkoitetaan tiettyinä vuodenaikoina maatalouden ja matkailun alalla tehtävää työtä.

Suomessa sairausvakuutettu tai työeläke- ja tapaturmavakuutettu kausityöntekijä ja sisäisen siirron saanut työntekijä rinnastetaan kunnan asukkaaseen, vaikka hänellä ei olisi Suomessa kotikuntaa. Työntekijä maksaa hoidosta saman asiakasmaksun kuin kunnassa asuvat. Hoito-oikeutta on haettava erikseen Kelasta.

 

Lisätietoja asiakkaalle:

Kelan etuudet numeroina 2018 (pdf)

 

Verkossa

Kelan verkkosivuilla uudet etuusmäärät julkaistaan 1.1.2018,

www.kela.fi/lapsiperhe
www.kela.fi/opiskelijat
www.kela.fi/asumistuki
www.kela.fi/tyottomyys
www.kela.fi/sairastaminen
www.kela.fi/kuntoutus
www.kela.fi/vammaistuet
www.kela.fi/elakkeet
www.kela.fi/tyonantajat
www.kela.fi/tyoterveys
www.kela.fi/toimeentulotuki
www.kela.fi/perustulo


Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen aukioloajat 18.12.2017–1.1.2018

Tiedote. Julkaistu:14.12.2017, 14:22
Kela

Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen aukioloajoissa on muutoksia joulun alla ja joulupyhien aikana.

Etäpalvelu palvelee asiakkaita 18.–29.12.2017 poikkeuksellisesti klo 8–12 (arkisin). Maanantaista 2.1.2018 lähtien etäpalvelu palvelee asiakkaita normaalisti klo 8–16.

Joulun aikaan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen tulkkivälitys on avoinna:

24.12. jouluaatto, klo 9–13

25.12. joulupäivä, klo 9–13

26.12. tapaninpäivä, klo 9–13

31.12. uudenvuoden aatto, klo 9–13

1.1. uudenvuodenpäivä, suljettu

Lisätietoja asiakkaille:


Veteraanit ja miinanraivaajat saavat rintamalisäkortin

Tiedote. Julkaistu:13.12.2017, 14:21
Kela

rintamalisakortti

Kela lähettää kaikille rintamalisien saajille rintamalisäkortin vuoden 2018 alussa.

Sotiemme veteraanit ja sodan jälkeen miinanraivaamistehtäviin osallistuneet voivat osoittaa uudella rintamalisäkortilla oikeutensa erilaisiin veteraanialennuksiin ja -palveluihin. Aikaisemmin sitä varten on saanut Kelasta paperisen todistuksen.

– Kortti on toimivampi ratkaisu kuin paperinen todistus, toteaa Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen.

– Aloite kortista tuli Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalta. Kiitämme kortilla kaikkia sotiemme veteraaneja ja sodan jälkeen vaarallisiin miinanraivaustehtäviin osallistuneita nuoria asevelvollisia nyt jo 100-vuotiaan Suomen turvaamisesta. Kela juhlii tänä vuonna myös omaa 80-vuotista taivaltaan suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana, Aaltonen jatkaa.

Rintamalisäkortti on sinivalkoinen. Sen toisella puolella on henkilön nimi ja toiselle puolella käyttöohje: Tällä kortilla voitte osoittaa, että saatte rintamalisää. Kun käytätte tätä korttia, todistakaa henkilöllisyytenne kuvallisella henkilötodistuksella.

Jos kortti katoaa

Jos rintamalisäkortti katoaa, Kelasta voi tilata uuden. Uusi kortti toimitetaan muutaman viikon kuluessa. Tällaisessa tilanteessa Kela voi tarvittaessa lähettää väliaikaisen paperisen todistuksen.

 

Lisätietoja asiakkaille

Kelan kortit 020 692 203


Suurin osa kansaneläkeindeksiin sidotuista etuuksista säilyy määrältään samoina vuonna 2018

Tiedote. Julkaistu:12.12.2017, 10:19
Kela

Suurin osa Kelan maksamista etuuksista on ensi vuonna saman suuruisia kuin tänä vuonna. Eduskunta on kuitenkin päättänyt suurentaa tiettyjen etuuksien euromääriä.

Eduskunta on päättänyt, että kansaneläkeindeksi pysyy vuonna 2018 vuoden 2017 tasolla.

Kelan maksamien, kansaneläkkeeseen sidottujen etuuksien euromäärät säilyvät siis samoina kuin tänä vuonna. Eduskunta on kuitenkin tehnyt muutamia tasokorotuksia tai muita lakimuutoksia, jotka vaikuttavat joidenkin kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromääriin.

Kansaneläkeindeksin ensi vuoden pisteluku on 1617.

Näiden etuuksien euromäärät suurenevat vuonna 2018

  • Sairausvakuutuksen minimipäiväraha suurenee 24,64 euroon 23,73 eurosta.
  • Nuoren kuntoutusraha ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan vähimmäismääräinen kuntoutusraha ovat saman suuruisia. Ne suurenevat 31,02 euroon ensi vuonna. Korotus on vuoteen 2017 verrattuna 0,61 euroa.
  • Eläkettä saavan hoitotuen perustuki suurenee 70,52 euroon 61,71 eurosta. Muuten etuus pysyy ennallaan.
  • Takuueläke ja samalla eläketuki suurenevat 15,01 euroa. Vuonna 2018 niiden täysi määrä on 775,27 euroa.
  • Toimeentulotuen perusosa suurenee ensi vuonna 491,21 euroon. Tänä vuonna se on ollut 487,89.

Liite: Etuuksien euromääriä ja tulorajoja 1.1.2018 alkaen


Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun tilausten välitys ensi vuodelle alkaa 4.12.

Tiedote. Julkaistu:04.12.2017, 15:14
Kela

Tulkkeja on saatu hankinnassa tavoiteltu määrä, joitain alueita ja asiakasryhmiä lukuun ottamatta. Tilauksia voi tehdä, vaikka asiakastietojen ilmoittaminen ja tulkkilistan laatiminen olisi kesken. Asiakastiedot kannattaa ilmoittaa mahdollisimman huolellisesti.

Keväällä käynnistetty tulkkauspalvelun hankinta on loppusuoralla ja uuden sopimuskauden palveluntuottajat on valittu. Tulkkeja on Kelan arvion mukaan riittävästi, joitain alueita ja asiakasryhmiä lukuun ottamatta.

– Palvelu on nyt järjestetty alueittain, jotta tulkit tulisivat mahdollisimman läheltä asiakasta ja ettei tulkkien aikaa kuluisi turhan paljon matkustamiseen, vaan he pystyisivät käyttämään aikansa tulkkaustyön tekemiseen, sanoo osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen.

Hankinnassa saatiin selkeämpi kuva siitä, millä alueilla ei ole tarpeeksi tulkkeja. Jo aiemmin Pohjois-Suomessa on ollut puutetta esimerkiksi puhevammaisten tulkeista ja Itä-Suomessa kuulovammaisten tulkeista. Ruotsinkielisen palvelun järjestäminen on haastavaa koko maassa.

– Joillekin alueille ja asiakasryhmille emme saaneet hankittua riittävästi tulkkeja. Töitä olisi siis tarjolla, mutta tekijöitä puuttuu. Yritämme löytää tähän ratkaisun loppuvuoden aikana, Toivanen jatkaa.

Asiakastiedot kannattaa ilmoittaa huolellisesti

Kela on lähettänyt kaikille asiakkaille tietoa uudistuksista ja uuden asiakastietolomakkeen. On tärkeää, että asiakkaat täyttävät lomakkeen mahdollisimman huolellisesti, ettei tietoja tarvitse täydentää jälkikäteen. Huolellisesti täytetty asiakastietolomake helpottaa tulkkauksen järjestämistä ja sujuvoittaa asiakastietojen päivittämistä.

– Toivomme asiakkailta malttia ja kärsivällisyyttä uuden palvelumallin alkaessa. Asiakastietolomakkeiden käsittely ja tietojen päivittäminen vievät aikaa. Asiakkaan tulkkilistan laatiminen voi siitä syystä viivästyä.

Tämä ei kuitenkaan estä asiakasta tilaamasta tulkkia. Asiakas voi siis tehdä tilauksiaan normaaliin tapaan. Jos asiakas haluaa käyttää tulkkilistaa, mutta lista ei vielä ole valmis, tilauksia voi tehdä ilman listaa.

Lisätietoja asiakkaille: www.kela.fi/vatu

Lisätietoja medialle:

Kela järjestää tulkkauspalveluja kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vammansa vuoksi tulkkausta muun muassa työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin ja harrastuksiin. Vuonna 2016 tulkkauspalveluun oikeutettuja asiakkaita oli 5 980 ja sitä käytti 3389 asiakasta. Tulkkitilauksia tehtiin 142 000 kertaa ja palvelun kustannukset olivat 42,9 milj. euroa.


Vammaisetuuksista ja -palveluista kertovat kela.fi-sivut uudistuivat – anna palautetta!

Tiedote. Julkaistu: 23.11.2017, 11:16
Kela

Uudistetuilta sivuilta löytyy pikaopas sekä tietoa Kelan tarjoamista etuuksista ja palveluista, jotka on tarkoitettu pitkäaikaissairaille ja vammaisille.

Vammaisetuuksista ja -palveluista kertovat kela.fi-sivut on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Uudistuksen tavoitteena oli selkeyttää sivujen rakennetta ja tekstejä sekä tuoda sivuille enemmän tietoa pitkäaikaissairaille ja vammaisille tarkoitetuista etuuksista.

– Aloitussivulle on vammaisetuuksien lisäksi koottu tietoa pitkäaikaissairaille ja vammaisille tarkoitetuista muista etuuksista ja palveluista, kuten eläkkeistä, kuntoutusrahasta ja kuntoutuksesta, kertoo uudistuksesta vastannut viestinnän asiantuntija Laura Rahka.

Lisäksi vammaisetuuksista kertoville sivuille on lisätty esimerkkejä ja tietoa siitä, millä perusteella tuki myönnetään. Tarkoitus on auttaa asiakasta löytämään helpommin juuri häntä kiinnostava tieto.

Vammaisetuudet ja -palvelut oli viimeinen uudistettava henkilöasiakas-osio kela.fissä. Aiemmin on jo uudistettu esimerkiksi opiskelijoiden, eläkkeensaajien ja lapsiperheiden sivut.

Pikaopas helpottaa hahmottamista

Pikaoppaan avulla asiakas voi nopeasti silmäillä, millaisia vammaisetuuksia on ja miten niitä haetaan. Esimerkiksi lapsen vammaistukea ei vielä voi hakea verkossa, mutta aikuisen vammaistukea ja eläkettä saavan hoitotukea voi. Pikaoppaasta ohjataan myös Kelan järjestämästä kuntoutuksesta ja eläkkeistä kertoville sivuille.

Enemmän tietoa etuuksista

Kela.fin kieltä on selkeytetty jo pidemmän ajan. Myös nyt uudistettujen sivujen kieltä selkeytettiin, jotta asiakkaiden olisi helpompi ymmärtää etuuksien myöntämisen perusteet. Tavoitteena on lisätä tietoutta siitä, millaisissa tilanteissa vammaistukia voi ja kannattaa hakea.

– Viestinnässä pyritään jatkossa tuomaan esimerkeillä esiin näitä tilanteita, jotta kaikki, joilla on tukiin oikeus, osaisivat niitä hakea, kertoo suunnittelija Pia Kankare Kelan vammaisetuusryhmästä.

Palautetta ja kehitysvinkkejä voi laittaa sähköpostilla osoitteeseen kelafi@kela.fi.

 

Lisätietoja asiakkaille:

www.kela.fi/vammaistuet



Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun uudistus etenee – asiakastietojen päivittäminen alkaa

Tiedote. Julkaistu: 21.11.2017, 09:16
Kela

Tulkkauspalvelun asiakkaita pyydetään ilmoittamaan Kelaan tulkkaustarpeensa ja tulkkaustilauksiin vaikuttavat asiakastiedot.

Tulkkauspalvelun asiakkaille on lähetetty marraskuun puolivälissä kirje palveluun tulevista muutoksista. Kirjeen mukana asiakas saa uuden asiakastietolomakkeen, joka tulee täyttää ja palauttaa Kelaan. Kirjeessä on myös Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen uudet alueelliset yhteystiedot, jotka tulevat käyttöön 1.1.2018.

Palvelun keskeisin uudistus on, että kaikki asiakkaat voivat halutessaan ottaa käyttöön henkilökohtaisen tulkkilistan, jonka perusteella tulkkeja välitetään. Lisäksi jatkossa tulkkia etsitään mahdollisimman läheltä asiakasta tai tulkkauspaikkaa.

Asiakastietojen päivittäminen tärkeää

Vammaisten tulkkauspalvelukeskus välittää asiakkaan tarpeisiin sopivan tulkin niiden asiakastietojen perusteella, jotka asiakas on ilmoittanut. Siksi tiedot kannattaa täyttää huolellisesti.

Perustietojen lisäksi Kela tarvitsee tietoa esimerkiksi siitä, miten asiakas kommunikoi ja mitä kommunikointimenetelmiä hän ymmärtää. Lisäksi asiakkaan tulee ilmoittaa apuvälineistä tai muista palveluista, joita hän vamman vuoksi käyttää.

Tiedot ilmoitetaan kirjeen mukana tulevalla asiakastietolomakkeella. Lomakkeen voi myös tulostaa Kelan verkkosivuilta. Tiedot voi ilmoittaa Kelaan marraskuusta lähtien.

Tulkkilistojen laatimisen voi aloittaa

Jos asiakas haluaa ottaa käyttöön henkilökohtaisen tulkkilistan, hän voi ilmoittaa siitä asiakastietolomakkeella. Lista laaditaan yhteistyössä Kelan kanssa. Asiakas kirjaa lomakkeelle ne tulkit, joita hän toivoo omalle listalleen. Tämän jälkeen Kela tarkistaa, että tulkilla on asiakkaan tarpeisiin sopiva osaaminen. Kela myös pyytää tulkilta lupaa lisätä hänet listalle.

Tulkkilistan tekeminen kannattaa aloittaa tutustumalla oman alueen palveluntuottajiin. Lista palveluntuottajista löytyy Kelan verkkosivuilta. Palveluntuottajien omilla sivuilta löytyy tiedot tulkeista. Asiakas voi tilata tulkin avuksi asiakastietolomakkeen täyttämisessä. Ohjausta ja neuvontaa saa myös Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta.

Tiedot tulkeista täydentyvät loppuvuoden aikana

Kaikkien tulkkien tietoja ei vielä ole saatavilla, ja tiedot täydentyvät loppuvuoden 2017 ja alkuvuoden 2018 aikana. Asiakas voi kuitenkin aloittaa listan laatimisen ja toimittaa sen Kelaan heti. Kun tiedot tulkeista täydentyvät, asiakas voi päivittää listaa. Myös Kelan Vatu-keskus voi ehdottaa asiakkaalle uusia tulkkeja.

Tulkkien välitys vuoden 2018 tilauksiin alkaa 4.12.2017.

 

Lisätietoja asiakkaille:


Kelan työkyvyttömyyseläkkeistä kolme neljäsosaa myönnetään määräaikaisena kuntoutustukena

Tiedote. Julkaistu: 09.11.2017, 12:44
Kela

Uusien myöntävien työkyvyttömyyseläkepäätösten määrä on pienentynyt viimeisen 10 vuoden aikana noin 20 %. Yhä useampi annetaan määräaikaisena kuntoutustukena. Hylättyjen hakemusten määrä on pysynyt ennallaan.

Kela myöntää työkyvyttömyyseläkkeen joko toistaiseksi tai määräaikaisena kuntoutustukena. Määräaikaista kuntoutustukea voidaan myöntää 1 kuukaudesta muutamaan vuoteen. Vuonna 2016 Kelassa tehtiin yhteensä 7 800 toistaiseksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkepäätöstä. Niistä 5 000 annettiin uuden työkyvyttömyyselähakemuksen ja 2 800 kuntoutustuen jatkohakemuksen perusteella. Toistaiseksi myönnettyjen eläkepäätösten lisäksi Kelassa tehtiin 23 900 määräaikaista kuntoutustukipäätöstä.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää määräaikaisena kuntoutustukena, jos hoidon tai kuntoutuksen arvioidaan parantavan asiakkaan työkykyä. Kuntoutustuen myöntäminen edellyttää ajantasaista hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa. Asiakkaan edellytyksiä palata työelämään tai vaihtaa ammattia selvitetään jo sairauspäivärahakauden aikana, mutta arviointi tehdään myös työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä. Jos asiakkaalla on kytkös työelämään, ammatillisesta kuntoutuksesta vastaa useimmiten työeläkelaitos. Jos ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvastuu ei ole työeläkelaitoksella, asiakas voi hakea ammatillista kuntoutusta Kelasta.

Työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi, jos asiakas on kykenemätön tekemään kohtuullisen toimeentulon turvaavaa työtä. Pitkään työssä olleen ja 60 vuotta täyttäneen henkilön eläkeoikeuden arvioinnissa painotetaan myös työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta.

Nuorille myönnetään yleensä kuntoutustuki

20–34-vuotiaille työkyvyttömyyseläke myönnetään yleensä määräaikaisena kuntoutustukena: 4 200 uudesta työkyvyttömyyseläkehakemuksesta 55 % annettiin määräaikaisena kuntoutustukena, 36 % hylättiin ja 9 % myönnettiin toistaiseksi.

Toistaiseksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on suurempi 16–19-vuotiaiden ja osittain myös 20–24-vuotiaiden ikäryhmissä. Tämä johtuu synnynnäisistä kehityshäiriöistä ja -vammoista.

Vanhemmissa ikäryhmissä toistaiseksi myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden osuudet kasvavat. 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä enää 13 % työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin määräaikaisena kuntoutustukena.

Mielialahäiriötä sairastavat saavat yleensä kuntoutustukea

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriötä sairastavien työkyvyttömyyseläkkeistä lähes 70 % alkoi kuntoutustukena. Mielialahäiriöiden, skitsofrenian sekä neuroottisten ja psykosomaattisten häiriöiden ryhmissä yli 80 % eläkkeistä myönnettiin kuntoutustukena. Kehitysvammadiagnoosin saaneista 15 % sai eläkkeen kuntoutustukena.

Suurin osa (87 %) hengityselinsairauksia sairastavista sai toistaiseksi myönnetyn eläkkeen. Myös synnynnäisten epämuodostumien sairausryhmässä työkyvyttömyyseläke myönnettiin yleensä suoraan toistaiseksi.


Tuttu taksinkuljettaja on monelle tärkeä

Tiedote. Julkaistu: 07.11.2017, 10:58
Kela

Ajoissa perille pääsy huolettaa sairaanhoitoon matkustavia. Kuljettajan apu keventää läheistä hoitavan työtä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan osaa matkustajista huolettaa sairausvakuutuksen korvaamilla taksimatkoilla taksin tilaaminen ja saapuminen sekä avun saaminen. Taksimatkat vaikuttivat kuitenkin toteutuneen pääosin hyvin.

Taksitilaukset hoidetaan nykyään keskitetysti sairaanhoitopiirikohtaisista tilausnumeroista. Se mahdollistaa taksikuljetusten yhdistelyn, mikä tuo säästöjä korvausmenoihin. Matkustajat pitivät kuljetusten yhdistelyä järkevänä ja jopa ehdottivat nykyistä tehokkaampaa yhdistelyä.

Yhdistely kuitenkin pidentää matka-aikoja. Pitkät tai usein tehtävät matkat koettiin raskaiksi jo ennen yhdistelyä. Lisäksi vastaajat olivat huolissaan siitä, johtaako se myöhästymiseen tai matkanteon hankaloitumiseen. Moni kaipasi myös tuttua taksinkuljettajaa.

– Tuttu kuljettaja vahvistaa luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Hän huolehtii matkan sujumisesta ja tietää, miten matkustajaa pitää auttaa. Silloin esimerkiksi omaishoitajan ei välttämättä tarvitse lähteä matkalle mukaan, sanoo tutkija Päivi Tillman Kelasta.

Oikeuden vakiotaksinkäyttöön voi edelleen saada terveydentilan ja yksilökohtaisen tarveharkinnan perusteella. Oikeus on tällä hetkellä runsaalla 10 000 henkilöllä.

Matkakorvausten omavastuuta pidettiin korkeana

Matkakorvausjärjestelmään itsessään matkustajat olivat tyytyväisiä. Omavastuuta ja etenkin alkuvuoden maksurasitusta ennen vuotuisen maksukaton täyttymistä he pitivät kuitenkin korkeana.

– Matkustajien mielipiteitä ja kokemuksia matkoista ja korvauksista olisi hyödyllistä seurata jatkossakin esimerkiksi vuosittaisella haastattelututkimuksella, Tillman sanoo.

Helsingin yliopiston ja Kelan tutkimuksessa haastateltiin sairausvakuutuksen matkakorvausten käyttäjiä matkojen toteutumisesta, matkakorvausten hausta ja merkityksestä sekä matkalla tarvittavasta avusta. Useimmat korvauksen saajat matkustivat hoitoon tai kuntoutukseen viikoittain. Useimmat korvauksen saajat tarvitsivat apuvälineitä liikkumiseensa.

Haastatteluja tehtäessä taksimatkojen tilausten keskittämisestä oli kulunut alueesta riippuen korkeintaan 4 vuotta. Joillakin alueilla muutos oli vasta tulossa.

Vuonna 2016 Kela maksoi matkakorvauksia taksimatkoista yli 300 000 henkilölle. Kaikkiaan korvauksia maksettiin 2,8 miljoonasta taksimatkasta.

 

Lisätietoja:

väitöskirjatutkija Elina Turunen, Helsingin yliopisto, puh. 040 541 3677, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

tutkija Päivi Tillman, Kela puh. 020 634 1927 etunimi.sukunimi@kela.fi

Julkaisu: Turunen, E ja Tillman, P. Kun vain lähdettäisiin ajoissa. Matkakorvausten käyttäjien kokemuksia sairausvakuutuksen korvaamista matkoista. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 6, 2017. ISBN 978-952-284-027-1 (pdf). http://hdl.handle.net/10138/228351


Suora verkkolähetys kertoo, millainen on hyvä kuntoutussuunnitelma

Tiedote. Julkaistu: 30.10.2017, 13:15
Kela

Miten kuntoutussuunnitelma kannattaa tehdä, jotta siitä on mahdollisimman paljon hyötyä potilaalle? Katso suora verkkolähetys keskiviikkona 1.11. klo 8. Kerromme myös, milloin potilas kannattaa ohjata ammatilliseen kuntoutusselvitykseen.

Vuorossa on kolmas lähetys neliosaisesta Kuntoutuslive-verkkolähetysten sarjasta. Olga Gassenin haastateltavina ovat tällä kertaa suunnittelijat Riikka Peltonen ja Marjaana Pajunen Kelasta sekä lastenneurologi Helena Mäenpää HUS:sta ja palvelupäällikkö Outi Ripatti Vervestä.

Lähetykset on suunnattu erityisesti lääkäreille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka etsivät asiakkaalleen parhaiten sopivaa kuntoutusmuotoa.

Linkki suoraan verkkolähetykseen ja aiempien lähetysten tallenteet ovat Kelan verkkosivuilla osoitteessa www.kela.fi/kuntoutuslive.

Kuntoutussuunnitelma tehdään kuntoutujaa kuunnellen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus perustuu kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutussuunnitelma on potilaan, hoitavan lääkärin ja tarpeen mukaisen moniammatillisen tiimin yhteistyössä tekemä arvio kuntoutuksen tarpeesta.

Kuntoutussuunnitelma laaditaan aina julkisessa terveydenhuollossa. Hyvin tehty kuntoutumissuunnitelma auttaa seuraamaan kuntoutuksen vaikutusta. Se ohjaa kuntoutuksen toteutusta ja välittää tietoa siitä, mitä tehdään. Kun kuntoutussuunnitelma on tehty hyvin, kuntoutus on oikea-aikaista ja vaikuttuvaa.

Kuntoutussuunnitelman laatimisesta on tehty selkeä ohje, joka on verkossa osoitteessa http://www.kela.fi/kuntoutumissuunnitelman-laatiminen.

Ammatillinen kuntoutusselvitys on väylä ammatillisen kuntoutuksen palveluihin

Ammatillinen kuntoutusselvitys voi olla paikallaan, jos kuntoutujan työ- tai opiskelukyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi ja kuntoutuja tarvitsee tukea kuntoutuksen mahdollisuuksien ja kokonaistilanteen selvittämiseen.

Kuntoutusselvityksen tavoitteena on tunnistaa ja arvioida kuntoutujan työ- tai opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on tukea kuntoutujan työelämässä jatkamista, työelämään palaamista tai sinne siirtymistä. Lisätietoa ammatillisesta kuntoutuksesta on verkossa osoitteessa http://www.kela.fi/ammatillinen-kuntoutusselvitys.

 

Lisätietoja:

Kela, Etuuspalvelut, kuntoutusryhmä

suunnittelija Riikka Peltonen (kuntoutussuunnitelma), puh. 020 634 3286

suunnittelija Marjaana Pajunen (ammatillinen kuntoutusselvitys), puh. 050 551 6843

etunimi.sukunimi@kela.fi  

 

Aiempien verkkolähetysten 6.9. ja 4.10. teemat:

Nuorten kuntoutuspalvelut

Ammatilliset Taito-kurssit 2018

KIILA-kuntoutus

TEAK-kuntoutus

www.kela.fi/kuntoutuslive


Kun nuori ei voi hyvin – nuorten kuntoutusta esittelevä animaatio haastaa aikuiset auttamaan

Tiedote. Julkaistu: 13.10.2017, 11:24
Kela

 

Jos nuoren elämä menee solmuun, kuntoutus on hyvä reitti työ- tai opiskeluelämään. Kela on julkaissut videon, jonka tarkoitus on havahduttaa nuoria lähellä olevat aikuiset puuttumaan tilanteeseen, johon nuori tarvitsee apua.

– Välittävä aikuinen, tutustu Kelan järjestämään nuorille suunnattuun kuntoutukseen ja auta nuorta elämässä eteenpäin. Tämä on videon viesti kaikille nuorten parissa työskenteleville aikuisille ja nuorten läheisille.

Video haastaa ennen kaikkea terveydenhuollon, opetusalan ja nuoristyön ammattilaiset mutta myös muut nuoria lähellä olevat aikuiset etsimään tietoa kuntoutusmahdollisuuksista, joiden avulla nuorta voi auttaa eteenpäin.

Kuntoutusta nuorille eri elämänvaiheisiin

Kela tukee nuorten opiskelu- ja työkykyä järjestämällä kuntoutusta erilaisiin elämäntilanteisiin. Nuorella voi sairauden tai vamman takia olla vaikeuksia päästä opintoihin, jatkaa opintoja tai valita ammatti. Toisaalta nuori voi tarvita apua esimerkiksi mielenterveyden ongelmiin, jotta selviäisi työstä tai opinnoista.

Nuorelle sopivia kuntoutusvaihtoehtoja ovat esimerkiksi:

Nuorten kuntoutusta esittelevä video on tehty yhteistyössä Otavamedia OMAn kanssa.

Video: Kelan kuntoutus esittää: Ohjaa nuori oikealle polulle (1 min. 5 s.)


Tarkista faktat: Näin vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu muuttuu

Tiedote. Julkaistu: 27.09.2017, 10:44
Kela

Mikä muuttuu vuoden 2018 alussa? Miten monta tulkkia lopulta hyväksytään?
Ja miten hankinta toteutettiin? Kokosimme vastaukset tulkkauspalveluun liittyviin
ajankohtaisiin kysymyksiin.

 

Mikä paranee asiakkaan näkökulmasta?

 

Tarjoukset ja tulkkien työllistyminen

 

Miten hankinta toteutettiin?

 

Lisää tietoa asiakkaille:


Vielä ehtii hakea – eläketuki myönnetty 3 207 ikääntyneelle pitkäaikaistyöttömälle

Tiedote. Julkaistu: 25.09.2017, 14:05
Kela

Eläketuen haku alkoi vilkkaasti viime toukokuussa. Nyt yli 3 200 Kelan asiakasta saa tukea. Tukeen oikeutetut voivat edelleen hakea sitä: tuessa on 6 kuukauden takautuva hakuaika.

Kela lähetti keväällä 4 250 mahdolliselle eläketuen saajalle kirjeen, jossa kerrottiin uudesta pitkäaikaistyöttömien ikäryhmälle suunnatusta etuudesta. Heistä kaikkiaan 3 182 on hakenut tukea elokuun loppuun mennessä. Tähän mennessä Kela on myöntänyt tuen 3 207 pitkäaikaistyöttömälle, jotka ovat tällä hetkellä yli 61-vuotiaita. Osa heistä on jo siirtynyt vanhuuseläkkeelle.

Hakemuksia Kelaan tuli elokuun loppuun mennessä kaikkiaan 4 389, mutta kaikki heistä eivät täyttäneet tuen myöntämisedellytyksiä.

– Hylkäävä päätös voi johtua toisesta etuudesta, joka vähentää eläketuen määrää, niin että sitä ei jää maksettavaksi, vaikka muut myöntämisedellytykset täyttyisivätkin. Eläketukihan on takuueläkkeen suuruinen eli tänä vuonna 760,26 e/kk. Eläketuen määrä pienenee samassa suhteessa kuin takuueläkekin, jos on muita tuloja, kertoo suunnittelija Jukka Tuomiaho. Eläketukea pienentävistä etuuksista hän mainitsee esimerkkinä perhe-eläkkeen.

Hakemusbuumi hoitui hallitusti – mitä on hakemattomuuden taustalla

Eläketuen hakemuksia tuli Kelaan toukokuussa yli 3000 ja kesäkuussa vajaa 800. Kaikkiaan hakemuksia on tähän mennessä tullut 4 442. Ensimmäisenä eläketuen maksupäivänä 2.6. Kela maksoi tuen 2242 hakijalle. Hakemusten käsittelyaika oli toukokuussa 8 päivää ja kesäkuussa 6,3 päivää.

Nyt eläketukihakemuksia ratkaistaan vajaa 200 kuukaudessa, mutta käsittely kestää hieman kauemmin.

– Vaikuttaa siltä, että nyt tulevissa hakemuksissa on enemmän selviteltävää. Se pidentää käsittelyaikaa, Tuomiaho kertoo.

Kaikki Kelasta kirjeen saaneet asiakkaat eivät ole hakeneet eläketukea. Sitä ei ole pakko hakea, vaan asiakas voi jatkaa työttömänä työnhakijana ja työmarkkinatuen saajana.

– Osa hakematta jättämisistä saattaa selittyä lähestyvällä vanhuuseläkeiällä. Yli 16 % kirjeen saaneista on täyttämässä pian 63 vuotta, ja se voi olla asiakkaan työeläkeikä. Lisäksi 10 % hakematta jättäneistä on täyttämässä 65 vuotta, joka on myös kansaneläkkeen vanhuuseläkeikä. Hakematta jättäneissä voi olla myös asiakkaita, jotka odottavat työkyvyttömyyseläkepäätöstä työeläkelaitoksestaan tai Kelasta, arvioi etuuspäällikkö Pirjo Raute Kelasta.

Raute lisää, että eläketuen saaja voi siirtyä työeläkkeelle, kun oma työeläkelain mukainen eläkeikä tulee täyteen. Eläketuen voi saada lyhyeksikin aikaa ennen eläkkeelle siirtymistä.

Vielä ehdit hakea

Eläketukea voivat edelleen hakea ne ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät, jotka täyttävät sen myöntämisedellytykset. Tukea voidaan myöntää takautuvasti 6 kuukauden ajalta, joten tuki maksetaan takautuvasti kesäkuusta lähtien, jos sitä hakee joulukuun loppuun mennessä.

– Jos olet nyt kuluneiden kuukausien aikana saanut Kelasta jotain muuta etuutta kuten työttömyyspäivärahaa, sen määrä vähennetään takautuvasti maksettavasta eläketuesta, kertoo Raute ja lisää:
– Voit myös hakea tukea lokakuun tai marraskuun alusta. Tuen maksaminenhan päättyy, kun saavutat 65 vuoden iän. Hae vanhuuseläkettä työeläkelaitoksestasi. Jos työeläkkeesi on pieni, hae samalla vanhuuseläkettä myös Kelasta. Muista hakea eläkettä muutamia kuukausia ennen kuin eläkeikäsi täyttyy.

Lisätietoja asiakkaille:

www.kela.fi/elaketuki

 


 

 

Kela turvaa jatkossakin vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun

Tiedote. Julkaistu: 22.09.2017, 13:44
Kela

Vammaisten tulkkauspalvelun järjestämisessä lähtökohtana on, että palvelua ostetaan sen verran, kuin palveluun oikeutetut vammaiset henkilöt tarvitsevat. Nyt tehtävän hankinnan tavoitteena on myös, että palvelu järjestetään tasavertaisesti eri asiakasryhmille. Kelan toimintaa ohjaa laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta.

Vuonna 2018 käynnistyvän sopimuskauden palveluntarjoajiksi hyväksyttiin 120 tulkkauspalveluyritystä, joissa työskentelee yli 650 tulkkia. Tulkkien lopullista määrää ei vielä tiedetä, koska Kela käynnistää vielä lisähankinnat niillä alueilla ja niille kieliryhmille, joille ei saatu tarpeeksi tarjouksia. Vuonna 2018 Kela on varautunut ostamaan tulkkauspalvelua 49 milj. eurolla.

Palvelua ostetaan sen verran, kuin asiakkaat tarvitsevat

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluun oli vuonna 2016 oikeutettu 5 981 henkilöä. Heistä 3 389 käytti palvelua. Kuulovammaisia käyttäjiä oli 2 345, puhevammaisia 774 ja kuulonäkövammaisia 270.

Kun tulkkauspalvelua käytettiin vuonna 2014 yhteensä yli 290 000 tuntia, vuonna 2016 käyttö oli noussut lähes 440 000 tuntiin. Myös tulkkaustilausten määrä kasvoi. Vuonna 2014 tehtiin yli 110 000 tilausta ja vuonna 2016 jo 142 000 tilausta. Vuonna 2014 käyttäjien määrä oli 3 387.

Vuonna 2016 palvelun kustannukset olivat 42,9 milj. euroa. Nyt tehtävän hankinnan arvo kasvaa 49 milj. euroon vuodessa. Kela ostaa lisää tulkkauspalvelua, jos hankitun palvelun määrä ei riitä kattamaan asiakkaiden tarvetta.Niille alueille ja kieliryhmille, joille ei tarjottu riittävästi tulkkauspalvelua, tehdään lisähankinta. Näitä ovat Itäisen ja Pohjanmaan hankinta-alueet sekä suomenruotsalainen viittomakieli.

Asiakas voi vaikuttaa siihen, kuka hänelle tulkkaa

Palvelua on vuosien mittaan kehitetty ja uudistettu. Kela käynnisti vuonna 2017 uuden etäpalvelun, jonka kautta kuulovammaiset asiakkaat voivat asioida viittomakielellä ja hoitaa lyhyitä tulkkaustarpeita, kuten ajanvarauksen tekemisen.

Uudella sopimuskaudella asiakas saa ottaa käyttöön henkilökohtaisen tulkkilistan. Sen avulla hän voi vaikuttaa siihen, kuka hänelle tulkkaa. Lisäksi palvelu järjestetään niin läheltä asiakasta tai tulkkauspaikkaa kuin mahdollista. Tämä lähipalveluperiaate on monelle asiakkaalle tärkeä. Lisäksi se pienentää tulkkien matkustamiseen käyttämää aikaa ja vapauttaa tulkkeja tulkkaustyöhön.

Uusituilla hankinnan kriteereillä Kela pyrki varmistamaan esimerkiksi sen, että tulkkien osaaminen on tarpeeksi korkealla tasolla ja että tulkkien tekemiin matkoihin ei kulu tarpeettoman paljon aikaa. Suunnitteilla on myös asiakkaiden toivoma sähköinen lomake, jolla voi tilata tulkin.

Kela järjestää keskiviikkona 4.10. asiakastapaamisen, jossa keskustellaan uudesta palvelumallista ja palveluun tulevista uudistuksista.

Lisää tietoa asiakkaille:

Lisää tietoa medialle:

  • Osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen, puh. 020 634 3996
  • Hankintapäällikkö Kirsi Kunnas-Leinonen, puh. 020 634 1223
  • etunimi.sukunimi@kela.fi

Kela myöntää ja järjestää tulkkauspalvelua kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisille henkilöille. Toimintaa ohjaa laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta. Vuoden 2016 lopussa tulkkauspalveluun oikeutettuja asiakkaita oli 5 980. Vuoden aikana palvelua käytti 3389 henkilöä ja tehtiin 142 000 tulkkitilausta. Välitystoiminta on keskitetty Turussa sijaitsevaan Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen. Syksyn 2017 aikana palvelua uudistetaan.


Sairauspäivärahaa saaneiden määrä pienentynyt

Tiedote. Julkaistu: 20.09.2017, 13:28
Kela

Sairauspäivärahaa sai viime vuonna 281 500 henkilöä, joka on noin 8 % työikäisistä. Määrä on ollut laskusuuntainen viimeiset 10 vuotta.

Vuonna 2016 Kela maksoi sairauspäivärahoja yhteensä 773,8 milj. euroa, joka oli 6 % vähemmän kuin vuonna 2015. Määrän pienenemiseen on vaikuttanut muun muassa sairauspäivärahaan kohdistuneet leikkaukset. Sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä väheni 4 % edellisestä vuodesta.

Sairauspäivärahaa maksettiin tavallisimmin 55–59-vuotiaille. Naiset saivat sairauspäivärahaa useammin kuin miehet, mutta miesten sairauspäivärahakaudet olivat keskimäärin pidempiä. Vuonna 2016 todennäköisimpiä perusteita sairauspäivärahakauden alkamiselle olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (30 %), mielenterveyden häiriöt (18 %) sekä vammat (15 %). Alle 35-vuotiailla selkeästi yleisin syy oli mielenterveyden häiriöt, kun taas yli 54-vuotiailla yleisin syy oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.

Osasairauspäivärahan saajia oli viime vuonna 16 800. Lukumäärä on kasvanut vuosittain. Korvattujen osasairauspäivärahapäivien osuus kaikista osasairaus- ja sairauspäivärahapäivistä oli kuitenkin vain 6,6 %. Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa henkilölle, joka on työkyvyttömyyden alkaessa kokoaikatyössä tai päätoiminen yrittäjä. Sitä maksetaan vähintään 12 ja enintään 120 arkipäivää.

Lue lisää tilastojulkaisusta:

Kelan sairausvakuutustilasto 2016



Yli 650 tulkkia hyväksyttiin vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun hankinnassa

Tiedote. Julkaistu: 19.09.2017, 14:06
Kela

Tulkkauspalvelun hankinta on viety päätökseen. Hankinnan tavoitteena oli varmistaa riittävä ja laadukas tulkkauspalvelu vammaisille henkilöille.

– Uudenmaan, Läntisen, Keskisen ja Pohjoisen hankinta-alueille saamme tarpeeksi tulkkeja. Sen sijaan Itäisen ja Pohjanmaan hankinta-alueille emme vielä saaneet riittävästi tulkkeja. Suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkeja ei myöskään vielä saatu riittävästi, sanoo osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen.

Kela käynnistää lisähankinnat heti, kun se on mahdollista eli käytännössä 2 viikon valitusajan jälkeen.

Vuonna 2018 käynnistyvän sopimuskauden palvelun tarjoajiksi hyväksyttiin 120 tulkkauspalveluyritystä. Tarjouskilpailussa hyväksyttyjen yritysten joukossa on 34 uutta tarjoajaa. Tarjouksia saatiin 6 hankinta-alueelle yhteensä 226. Tarjouksia tuli 138 tulkkauspalveluyritykseltä.

Hankinnassa hyväksyttiin mukaan:

  • yli 450 viittomakielen tulkkia
  • yli 160 puhevammaisten tulkkia
  • 40 kirjoitustulkkia.

Miksi Kela kilpailuttaa?

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu hankitaan kilpailuttamalla, koska sen kustannukset ylittävät hankintalaissa määritellyn kynnysarvon sosiaali- ja terveyspalveluille. Vuonna 2016 palvelun kustannukset olivat 42,9 milj. euroa. Nyt tehtävän hankinnan arvo on 49 milj. euroa vuodessa. Palvelu on asiakkaille maksuton.

Kilpailutusta on kevään ja kesän aikana kritisoitu erityisesti tulkki- ja asiakasjärjestöjen suunnalta. Kelalta on muun muassa vaadittu kilpailutuksen keskeyttämistä. Kilpailutuksessa ei kuitenkaan ilmennyt seikkoja, jotka olisivat olleet hankintalain mukainen peruste keskeyttää kilpailutus.

Palvelua kehitetään yhteistyössä

Kela järjesti syksyllä 2016 ennen hankintaa avoimen keskustelutilaisuuden asiakas- ja sidosryhmille. Keskiviikkona 4.10. asiakasjärjestöille järjestetään tapaaminen, jossa keskustellaan uudesta palvelumallista ja palvelun uudistuksista. Kela tapaa ja kouluttaa palveluntuottajia säännöllisesti.

Sopimukset tulkkauspalveluyritysten kanssa laaditaan marraskuuhun mennessä. Sen jälkeen Kela tiedottaa asiakkaille palvelun uudistuksista ja uuden sopimuskauden palveluntuottajista.

Lisää tietoa asiakkaille:

Lisää tietoa medialle:

Kela myöntää ja järjestää tulkkauspalvelua kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisille henkilöille. Toimintaa ohjaa laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta. Vuoden 2016 lopussa tulkkauspalveluun oikeutettuja asiakkaita oli 5 980 ja vuoden aikana tehtiin 142 000 tulkkitilausta. Välitystoiminta on keskitetty Turussa sijaitsevaan Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen. Syksyn 2017 aikana palvelua uudistetaan.



Yksityiset yleislääkärit kilpailevat hinnoilla – mutta maltillisesti

Tiedote. Julkaistu: 08.09.2017, 10:24
Kela

Vain viidesosa yksityislääkäreiden palkkioiden vaihtelusta selittyi lääkäreiden välisillä eroilla.

Yksityisten yleislääkäreiden välinen kilpailu pienensi lääkäreiden palkkioita, osoittaa tuore tutkimus. Kilpailutilanteesta johtuva hintaero vuonna 2014 monopoliasemassa olleiden ja kilpailupaineen alla työskennelleiden lääkärien palkkioiden välillä oli enimmillään noin 4,40 euroa, kun keskihinta oli 53,58 euroa.

– Kilpailutilanteen lisäksi hintoihin vaikuttivat olennaisesti myös muut tekijät. Kokeneet lääkärit perivät muita pienempiä hintoja. Samoin tekivät yksityisvastaanottoa vain sivutoimisesti pitäneet lääkärit, sanoo Turun kauppakorkeakoulun projektipäällikkö Riina Hiltunen.

Runsas puolet hintojen vaihtelusta selittyi yritysten välisillä eroilla

Yksityiset lääkärit toimivat terveyspalveluyrityksissä itsenäisinä ammatinharjoittajina ja voivat itse määrätä palkkionsa. Merkittävin, 56 %:n osuus yleislääkäreiden palkkioiden välisestä hintavaihtelusta selittyi kuitenkin sillä, missä yrityksessä lääkäri tarjoaa vastaanottopalvelujaan.

11 %:n osuus hintavaihtelusta selittyi toimipisteiden eroilla. Esimerkiksi toimipisteen laaja palveluvalikoima nosti lääkärinpalkkiota. Sen sijaan yrityksen koko ei selittänyt hintaeroja, kun muut tekijät otettiin huomioon.

– Lääkäripalveluja tarjotaan hyvin erilaisissa yrityksissä aina yhden lääkärin kotivastaanotoista koko Suomen kattaviin ketjuihin. Yksityislääkärin liiketoiminnan kustannukset ovat niissä erilaiset, mikä saattaa selittää hintaeroa osaltaan, Hiltunen toteaa.

– Lisäksi esimerkiksi yrityksen hyvä brändi saattaa ilmetä suurempina lääkärinpalkkioina.

Sote-markkinoille tarvitaan porkkanaa ja keppiä

Sote-uudistuksen tavoitteena on lisätä palveluntuottajien keskinäistä kilpailua tehokkuuden ja palvelujen saatavuuden parantamiseksi.

– Aiemmista kokemuksista kuitenkin tiedetään, että kilpailu ei aina johda toivottuihin lopputuloksiin. Siksi sote-markkinoille on luotava kannustimet ja pelisäännöt varmistamaan, että kilpailulla saavutetaan halutut tulokset, Riina Hiltunen sanoo.

Esimerkiksi hintakilpailun toimivuutta voidaan edistää tarjoamalla kansalaisille helposti ja maksuttomasti saatavilla olevaa hintavertailutietoa.

– Myös tutkimusta tarvitaan lisää. Kilpailu on ollut yksityisten terveyspalvelumarkkinoiden arkea jo vuosia, mutta sen toimivuutta on tutkittu Suomessa hyvin vähän. Sote-uudistuksen jälkeenkin Suomeen jäävät yksityiset terveyspalvelumarkkinat, joilla potilas valitsee ja maksaa itse joko suoraan tai hankkimalla yksityisen vakuutuksen.

Turun kauppakorkeakoulun ja Kelan tutkijat käsittelevät Yhteiskuntapolitiikka-lehden artikkelissaan kilpailutilanteen ja muiden tekijöiden vaikutusta yksityisten yleislääkäreiden palkkioihin. Tutkimus perustuu kansainvälisesti poikkeuksellisen yksityiskohtaiseen rekisteriaineistoon, joka kertyy Kelan sairaanhoitovakuutuksen korvausjärjestelmästä. Kelan julkaisemaan hinta-aineistoon voi tutustua Hoitopaikanvalinta.fi-palvelussa.

Lisätietoja:

projektipäällikkö Riina Hiltunen, Turun kauppakorkeakoulu, Centre for Collaborative Research, p. 040 585 7675, etunimi.sukunimi@utu.fi

Artikkeli:

Kilpailevatko yksityiset yleislääkärit hinnoilla? Yhteiskuntapolitiikka 82 (2017):4

Yksityisen terveydenhuollon hintatietoja Hoitopaikanvalinta.fi-palvelussa


Toimeentulotukea voi saada sairauden hoidon kannalta välttämättömiin lääkkeisiin

Tiedote. Julkaistu: 06.09.2017, 14:59
Kela

Kela on täsmentänyt yhteistyössä STM:n kanssa ohjeistusta siitä, miten lääkekustannuksiin myönnetään toimeentulotukea. Uusi ohje nojaa hyvään hoitokäytäntöön ja lääketieteelliseen tutkimusnäyttöön. Sillä pyritään myös puuttumaan lääkkeiden väärinkäyttöön.

Kelasta toimeentulotukea hakeva asiakas saa yleensä myönteisen päätöksen yhteydessä sähköisen maksusitoumuksen apteekkiin. Sillä asiakas saa ne lääkkeet ja valmisteet, jotka hänelle on määrätty reseptillä sairauden hoitoon ja jotka ovat hyvän hoitokäytännön mukaisia.

Maksusitoumus voidaan antaa myös rajattuna

Maksusitoumus voidaan rajata koskemaan kertaostoa, tiettyä lääkettä tai lääkeaineryhmää taikka sellaisia valmisteita, joita maksusitoumus ei yleensä kata (esim. potilaskohtaisella erityisluvalla toimitettavat lääkkeet).

Jos asiakas tarvitsee lääkettä tai valmistetta, jota maksusitoumus ei kata, hänen pitää toimittaa Kelaan potilasohje tai resepti sekä lääkärin, erikoislääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön antama lausunto. Siitä pitää käydä ilmi se, että lääkehoito on tarpeellinen ja välttämätön asiakkaan sairauden hoidossa. Jos asiakas ei toimita tarvittavia selvityksiä, lääkekuluun ei voida myöntää maksusitoumusta.

Niiden lääkkeiden kohdalla, joihin liittyy muun muassa erityinen väärinkäytön riski, hakemukset arvioidaan Kelassa lääketieteellisesti moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä, ennen kuin lääkekuluun voidaan myöntää maksusitoumus. Lääkkeen tarpeellisuus ja välttämättömyys arvioidaan erikseen jokaisen asiakkaan kohdalla.

Lisätietoja asiakkaalle:

Lääkkeet ja maksusitoumus perustoimeentulotuessa

Toimeentulotuen palvelunumero 020 692 207 ma–pe klo 8–17


Suora verkkolähetys esittelee nuorten kuntoutuspalvelut ja ammatilliset Taito-kurssit

Tiedote. Julkaistu: 01.09.2017, 13:19
Kela

Katso ensimmäinen kuntoutuslive-lähetys 6.9. klo 8. Lähetyksen voi myös katsoa myöhemmin tallenteena.

Kuntoutuslive on 4 verkkolähetyksen sarja, joka esittelee lääkäreille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Kelan järjestämää kuntoutusta.

Kuntoutusta nuoren elämän eri vaiheisiin

Kela tukee nuorten opiskelu- ja työkykyä järjestämällä kuntoutusta erilaisiin elämäntilanteisiin. Nuorella voi sairauden tai vamman takia olla vaikeuksia päästä opintoihin, jatkaa opintoja tai valita ammatti. Toisaalta nuori voi tarvita apua esimerkiksi mielenterveyden ongelmiin, jotta selviäisi työstä tai opinnoista.

Nuorelle sopivia kuntoutusvaihtoehtoja ovat esimerkiksi:

Taito-kursseilta tukea työllistymiseen

Uudet ammatilliset Taito-kurssit alkavat ensi vuoden alussa. Ne on suunniteltu henkilöille, jotka tarvitsevat kuntouttavaa tukea työllistymiseen, koulutuksen aloitukseen, alan vaihtamiseen tai syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Kursseille valitaan 18–60-vuotiaita kuntoutujia. Taito-kurssi edistää kuntoutujan ammatillista etenemistä ja tukee kokonaisvaltaisesti kuntoutujan työ-, opiskelu- ja toimintakykyä. Kursseja on 2 ikäryhmälle: 18–29-vuotiaille ja 18–60-vuotiaille.

Lisätietoja
Verkossa  www.kela.fi/kuntoutuslive

Kelan kuntoutusryhmän asiantuntijat:
Nuorten kuntoutus: suunnittelija Marjaana Pajunen, puh. 050 551 6843
Taito-kurssit: suunnittelija Leena Penttinen, puh. 040 865 2947

Tulosta esitteet:
Nuppu- ja Itu-mielenterveyskurssit nuorille (pdf)
Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (pdf)

Lue myös:
Oikein ajoitettu kuntoutus voi säästää merkittävästi terveysmenoissa. Terveydenhuollolla on tärkeä rooli kuntoutukseen ohjaamisessa


Vammaisten tulkkauspalveluun voi jättää soittopyynnön

Tiedote. Julkaistu: 28.08.2017, 13:11
Kela

Katso tiedote viitottuna.

Jos puhelinpalvelussa on ruuhkaa, asiakkaan ei tarvitse jonottaa, vaan hän voi jättää soittopyynnön. Uusi käytäntö syntyi asiakkaiden toiveesta.

Kela ottaa vammaisten tulkkauspalvelussa käyttöön takaisinsoittopalvelun elokuun lopussa. Jos asiakaspalvelussa on jonoa, asiakas voi jättää soittopyynnön. Sen jälkeen Vammaisten tulkkauspalvelusta soitetaan asiakkaalle takaisin mahdollisimman pian.

– Asiakkaat ovat toivoneet tätä. Olemme myös saaneet jonkin verran palautetta puheluiden jonotusajoista. Nyt asiakkaan ei tarvitse odottaa vuoroaan puhelimessa, vaan hän voi keskittyä muihin asioihin, kertoo Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen päällikkö Sari Paloposki Kelasta.

Vuonna 2016 vammaisten tulkkauspalveluun tulleista puheluista pystyttiin vastaamaan noin 81 %:iin eli noin neljään viidestä puhelusta. Keskimääräinen jonotusaika oli hieman alle 3 minuuttia.

Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen takaisinsoittopalvelu on osa Kelassa meneillään olevaa laajaa palveluiden kehittämistyötä. Tämän vuoden tammikuussa Kelaan tuli kaikkiaan hieman alle 300 000 puhelua. Noin 20 % Kelan puhelinneuvonnasta tapahtuu soittamalla asiakkaalle takaisin sen jälkeen, kun hän jättänyt soittopyynnön.

Lisää tietoa asiakkaille:

Lisää tietoa medialle:


 

Työssä olevien kuntoutuksista aamuwebinaari 19.9.2017

Tiedote. Julkaistu: 22.08.2017, 09:04
Kela

Kela järjestää tiistaina 19.9.2017 klo 8.30 infotilaisuuden työssä olevien kuntoutuspalveluista.

Tilaisuus on maksuton ja kestää noin tunnin. Siihen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Webinaarin aikana Kelan suunnittelijat kertovat työssä olevien ammatillisista KIILA-kursseista, Silmu- ja Oras-mielenterveyskursseista sekä tuki- ja liikuntaelinsairaiden Tules-kursseista, joita on sekä avo- että laitosmuotoisina.

Osallistujat voivat webinariin kuluessa esittää kysymyksiä Viestiseinällä tai  twitterissä #tyokuntoutus.

 Kysymyksiä voi esittää myös ennakkoon 8.9. mennessä sähköpostitse seuraaville Kelan  asiantuntijoille:

Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti terveydenhuollolle, työterveyshuollolle, työnantajille, yrittäjille, ammattiliitoille ja yhdistyksille.

Muista osallistua tiistaina 19.9.klo 8.30  tästä  


Lue lisää

KIILA-kuntoutus (Kelan yhteistyökumppaneille)
KIILA-kuntoutus työpaikalle (työnantajille)
Kelan kuntoutuskurssihaun kautta voi etsiä sopivat kurssit eri sairausryhmille


Vammaisten tulkkauspalvelu uudistuu vuoden 2018 alusta

Tiedote. Julkaistu: 21.08.2017, 11:12
Kela

Vuoden 2018 alusta vammaisten tulkkauspalvelun sopimuskausi vaihtuu ja palvelu uudistuu. Asiakas voi halutessaan vaikuttaa siihen, kuka hänelle tulkkaa. Lisäksi tulkki pyritään löytämään niin läheltä asiakasta kuin mahdollista. Tulkkien välitys vuodelle 2018 alkaa joulukuun alussa.

 Katso tiedote viitottuna.

Vammaisten tulkkauspalvelukeskus on jo vastaanottanut tilauksia vuodelle 2018. Tulkkeja ei valitettavasti voida välittää ennen joulukuuta, koska sopimuskausi Kelan ja tulkkauspalveluyritysten välillä vaihtuu.

Haluatko tilata tulkin vuodelle 2018 jo nyt?

Tulkkauspalvelun uusi sopimuskausi alkaa vuoden 2018 alusta. Sopimuskauden vaihtuminen ei vaikuta asiakkaiden tilausten tekemiseen, vaan asiakkaat voivat tehdä tulkkaustilauksia kuten tähänkin asti.

Sopimuskauden vaihtuminen vaikuttaa kuitenkin tulkkien välitykseen. Vammaisten tulkkauspalvelukeskus vastaanottaa vuodelle 2018 sijoittuvat tilaukset normaalisti, mutta tulkin etsintä näihin tilauksiin voidaan aloittaa vasta joulukuun 2017 alussa. Asiakas saa tiedon tilaukseen varatusta tulkista aikaisintaan joulukuussa 2017.

Muista palvelun uudistuksista kerrotaan tarkemmin marraskuussa, kun uuden sopimuskauden 2018–2019 palvelun tarjoajat on valittu.

Lisää tietoa asiakkaille:

 


Kela nimitti neljä muutosjohtajaa

Tiedote. Julkaistu: 17.08.2017, 11:47
Kela

Heidän tehtävänään on johtaa ja vauhdittaa Kelan strategian toteuttamista.


Kelan strategiassa tavoitellaan erinomaista asiakaskokemusta, vahvaa sosiaali- ja terveystiedon osaamista, aloitteellista ja arvostettua yhteiskunnallista toimijuutta sekä työkulttuurin uudistamista.


Kullakin muutosjohtajalla on vastuullaan omat teemansa:

 

Kaiken keskiössä on asiakas

Digitalisaatiossakin keskiössä on asiakas. Asiakaskokemuksen kehittämisessä on keskeistä huomioida eri palvelukanavien rohkea eteenpäin vieminen. Digitalisaatiosta vastaava muutosjohtaja Katri-Leena Launis muistuttaa, että erilaisten digitalisaatiokeinojen, kuten ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen, avaavat Kelalle myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, mutta edellyttävät kuitenkin aiempaa joustavampaa lainsäädäntöä ja uudenlaisen työ- ja organisaatiokulttuurin omaksumista.

-          Muut muutosohjelmamme tukevat myös tätä kehitystä. Haluamme olla tulevaisuudessakin moderni ICT-työnantaja.

Organisaatio- ja työkulttuurin muutosjohtajana aloittaa Tuula Soukkanen.  Organisaation menestys edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä niin organisaatio-, työyhteisö- kuin yksilötasollakin.

- Yhteinen ymmärrys muutoksen luonteesta, laajuudesta, syvyydestä ja tarkoituksesta auttaa organisaatiota myös yhdessä sovittujen toimenpiteiden kohdentamisessa ja ajoittamisessa, kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja osin ennakoimattomastikin.  Kelassa on paljon kapasiteettia ja halua muutokseen, ja uskon, että pystymme yhdessä saamaan aikaan ja tuottamaan toimivia ratkaisuja uudistuvan työ- ja organisaatiokulttuurin edistämiseksi. Näin voimme palvella asiakkaitamme entistä paremmin palvelutarpeiden muuttuessa, pohdiskelee Soukkanen.

Sosiaaliturvan toimeenpano on Kelan ydintehtävä, jonka kehittämistarpeet organisaatio tuntee. Kelassa tunnistetaan ruohonjuuritasolla sosiaaliturvalainsäädännön kehittämiskohdat.

– Sosiaaliturvalainsäädännöltä odotetaan kasvavassa määrin asiakaslähtöisyyttä, mahdollistavuutta ja lainsäädännön yksinkertaistamista.

– Lainsäädännön uudistaminen vaatii paitsi poliittista tahtotilaa, usein myös lisää rahaa. Kelan tietoa ja osaamista voitaisiin hyödyntää laajasti entistä paremman sosiaaliturvalainsäädännön kehittämisessä. On tärkeää, että voimme osallistua sosiaaliturvan kehittämistyöhön, kuten eriarvoisuustyöryhmän työskentelyyn, toivoo Tomi Ståhl.

Kelan toimeenpanema sosiaali- ja terveysturva muodostavat merkittävän osan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudesta.

– Kela haluaa auttaa soteuudistusta onnistumaan. Tulevaisuudessa Kelan palvelut voivat olla entistä vahvemmin osa kokonaisuutta. Uudistuksessa kannattaa käyttää apuna Kelan vahvaa etuuksien sisältö- ja tietojärjestelmäosaamista sekä valtakunnallista palveluverkostoa, sanoo sote- ja maakuntauudistukseen valmistautumisesta vastaava muutosjohtaja Marjukka Turunen.

>> Lue tiedote Marjukka Turusen nimityksestä

 

Lisätietoja:
Muutosjohtaja Katri-Leena Launis, puh 020 634 0399
Muutosjohtaja Tomi Ståhl, puh 020 634 1286
Muutosjohtaja Tuula Soukkanen, puh 020 635 7401
Muutosjohtaja Marjukka Turunen puh 020 634 3429
etunimi.sukunimi@kela.fi




Suomen Amyloidoosiyhdistys, c/o Suomen potilasliitto ry, Helsinginkatu 14 A 1, 00550 HELSINKI

  näytä normaaliversio » Ylös